Siirry pääsisältöön

BSAG – 15 vuotta vaikuttavia tekoja Itämeren puolesta

Uutinen

Baltic Sea Action Group täyttää tänään 15 vuotta. BSAG perustettiin nopeuttamaan Itämeren pelastamista tekemällä pelastustyötä kokonaisvaltaisemmin, tehokkaammin ja laajemmalla rintamalla. Vuosien aikana säätiö onkin luonut muutosta niin ruohonjuuritasolla kuin yrityksissä ja politiikassa. Monenkirjavassa työssä on ollut mukana mm. valtionjohtoa ja viljelijöitä. Kurkistetaan hetkeksi menneeseen.

BSAG:n perustajajäsen Saara Kankaanrinta Itämeri-huippukokouksessa.
BSAG:n työ lähti käyntiin isosti, kun säätiö järjesti yhdessä presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen kanssa ensimmäisen Itämeri-huippukokouksen vuonna 2010. Kuvassa säätiön perustajajäsen Saara Kankaanrinta huippukokouksessa.

Saara Kankaanrinta, Ilkka Herlin ja Anna Kotsalo-Mustonen perustivat BSAG:n 3.3.2008. Kolmikko tutustui alun perin Itämeri-työn merkeissä ja päätti perustaa BSAG:n, koska Itämeri-työn kentästä puuttui oleellinen pala.

”Halusimme täydentää olemassaolevaa työtä osaamisellamme ja uudenlaisella toimintatavalla. Nojaamme tieteeseen, käytämme laajaa yrityksien ja päättäjien verkostoamme ja katsomme asioita kokonaisvaltaisesti, mutta ratkaisuhakuisesti,” kertoo Saara Kankaanrinta, joka nykyään toimii säätiön hallituksen puheenjohtajana.

BSAG perustettiin toimimaan nopeuttajana lukuisille teoille ja toimintatapojen muutoksille, jotka ovat olennaisia Itämeren pelastamiselle.

Saara Kankaanrinta, perustajajäsen, hallituksen puheenjohtaja, BSAG

BSAG:n työ lähti käyntiin isosti ja kansainvälisellä tasolla, kun säätiö järjesti yhdessä presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen kanssa ensimmäisen Baltic Sea Action Summit -huippukokouksen Helsingissä vuonna 2010.

”Huippukokous nosti Itämeren tilan ympärysvaltioiden agendalle. Se myös antoi vauhtia BSAG:n tavalle yhdistää julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Ratkaisukeskeinen huippukokous oli jäävuoren näkyvä huippu. Tärkein työ tehtiin ennen ja jälkeen,” kertoo Kankaanrinta.

Huippukokoukseen osallistumisen pääsylippuna oli nimittäin toimijan konkreettinen, julkinen sitoumus teoista Itämeren hyväksi. BSAG:n tavoitteena oli saada 50 sitoumusta, mutta määrä miltei kolmikertaistui.

”Itämeren valtionjohtajat esittelivät yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yli 140 vapaaehtoista julkista sitoumusta Itämeren ongelmien ratkaisemiseksi,” sanoo Kankaanrinta.

Matti Vanhanen, Tarja Halonen ja Ilkka Herlin Itämeri-huippukokouksessa vuonna 2010.
Matti Vanhanen, Tarja Halonen ja Ilkka Herlin Itämeri-huippukokouksessa vuonna 2010.

Toiminnan vaikuttavuutta seurattiin alusta alkaen

Suomen ympäristökeskus SYKE teki omana sitoumuksenaan analyysin kaikista Itämeri-huippukokouksen alla tehdyistä lupauksista.

”Sitoumusprosessin voima on juuri siinä, että hyvin erityyppiset tahot pystyvät keskittämään voimansa Itämeren pelastamiseksi,” Kankaanrinta perustelee toimintatapaa.

Vuoteen 2023 mennessä Itämeri-sitoumuksia on annettu yli 300. Viimeaikaisiin sitoumuksentekijöihin kuuluvat muun muassa merituulivoiman kehittäjä Eolus, suomalainen suurpanimo Sinebrychoff, Koskenkorvan valmistaja Anora, ruokayhtiöt Fazer, Valio ja Nestlé, sekä metsäyhtiö UPM, energiayhtiö Gasum, muotibrändi Tauko Design ja digitaalisia palveluja suunnitteleva Gofore. 

”Mitä suurempi määrä erilaisia toimijoita sitoutuu Itämeri-työhön, sitä suuremmat mahdollisuudet Itämerellä on pelastua. Emme jääneet lepäämään huippukokouksen jälkeen, vaan olemme kehittäneet voimat yhdistävää, kokonaisvaltaista ja konkreettista toimintatapaa koko säätiön olemassaolon ajan huippukokouksesta Carbon Actioniin. Tärkeintä on vaikuttavuus.”

Viljelijäyhteistyö on ollut elimellinen osa BSAG:n työtä jo vuodesta 2009. Kuvassa viljelijät tutkivat maan rakennetta peltopäivässsä kesällä 2022. Kuva: Eija Hagelberg

Itämeri-huippukokouksen jälkeen BSAG:n työtä leimasi vahva rooli ravinnekierrätyksen edistäjänä

Fosfori ja typpi ovat elämälle välttämättömiä ravinteita. Vesistöissä, kuten Itämeressä, niiden liian suurista määristä on kuitenkin haittaa, sillä ne aiheuttavat rehevöitymistä ja happikatoa. BSAG:n on pitkään tehnyt työtä, jotta ravinteet saataisiin kiertämään maalla.

”BSAG:n ravinteiden kiertoon liittyvä työ pohjusti Suomen hallituksen Itämeri-sitoumusta. Osana Suomen sitoumusta oli tavoite pyrkiä ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Valtio perustikin työryhmän ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi jo heti huippukokouksen jälkeen vuonna 2010,” kertoo BSAG:n strategiajohtaja Pieta Jarva, joka on ollut BSAG:n leivissä jo huippukokousajoilta.

”Työryhmän suositusten perusteella ensimmäinen ravinteiden kierrätyksen -rahoitusohjelma tuki yli 50 hanketta yhteensä 12 miljoonalla eurolla. Ja jatkoa seurasi. Nythän teema on mitä ajankohtaisin, kun yritämme edelleen päästä ruoantuotannon Venäjä-riippuvuudesta irti,” Jarva jatkaa.

Samaan aikaan BSAG teki vahvasti työtä ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi tapansa mukaan yhtä lailla yritysten, viljelijöiden kuin muiden päättäjien ja median suuntaan. Suomessa ravinteiden kierrätyksestä tulikin Jarvan mukaan ilmiö, joka tunnettiin ja jonka ympärillä tapahtui.

”Pääosin suomalaisten vaikuttajien ja BSAG:n ansiosta ravinteet saatiin oleelliseksi osaksi EU-komission kiertotaloussuunnitelmaa ja vuonna 2019 EU:n lannoitusasetus toi kierrätyslannoitteet väkilannoitteiden rinnalle lainsäädännössä,” Jarva kertoo.

Seitsemän hymyilevää ihmistä vihertävässä maisemassa vanhan kivilinnan edessä.
Carbon Action -työn veturit Qvidjan koetilalla. Ilmatieteen laitokselta Jari Liski, BSAG:lta Michaela Ramm-Schmidt, Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta, Laura Höijer, Pieta Jarva sekä Juuso Joona.

Carbon Actionin myötä luotiin uudenlainen yhteistyömalli

Vuonna 2018 alkaneessa Carbon Action -yhteistyössä edistetään uudistavaa viljelyä käytännössä yhteiskunnan eri tasoilla samalla kun tutkitaan hiilen varastoitumista peltomaahan.100 viljelijää osallistuu Carbon Actioniin tutkimustiloina.

”Säätiön Itämeripäästöjä vähentävä työ yhdistyi Carbon Actionin myötä ilmasto- ja monimuotoisuustyöhön maaperässä. Toiminta on laajentunut vauhdilla, ja kysyntää on kansainvälisesti,” kertoo BSAG:n toimitusjohtaja Laura Höijer.

Työ saatiin alkuun Sitran käynnistysrahoituksella, ja tähän päivään mennessä Carbon Action -alusta on jo lähes 100-kertaistanut Sitralta saamansa rahoituksen.

”Edistämme uudistavaa viljelyä yhteistyössä viljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden, yritysten ja päätöksentekijöiden kanssa. Mukana on jo yli 3 000 toimijaa muutosta tekemässä,” Höijer sanoo.

Carbon Action vaikuttaa myös ohjauskeinoihin.

”Esimerkiksi viime vuonna EU-tasolla olemme onnistuneesti vaikuttaneet hiiliviljelyn vapaaehtoismarkkinoihin liittyvään lakivalmisteluun. Ohjauskeinotyö on silti hidasta, ja sitäkin tärkeämpää on konkreettinen työ, jolla näytämme, että muutos on mahdollinen,” toteaa Höijer.

Rahtilaivojen jätevesien päästäminen Itämereen on puhuttanut valtakunnallisesti. BSAG:n meriliikenne-teeman johtaja Elisa Mikkolainen Yle Uutisten haastattelussa.

Yksityinen meriluonnon suojelu ja meriliikenteen päästöt uusina avauksina

BSAG on viime vuosina käynnistänyt kaksi uutta teemaa ja vaikuttaa nyt paitsi maalla myös merellä ja pinnan alla. Säätiö pyrkii tekemään meriliikenteen jätevesien päästämisestä Itämereen historiaa sekä perustamaan uusia vedenalaisia suojelualueita.

BSAG:n meriliikennetoiminnassa vähennämme Itämereen päätyvän jätteen määrää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Säätiö käynnisti Ship Waste Action -aloitteen, jossa laivojen jätevedet puretaan satamiin Itämeren sijaan ja saatetaan hyötykäyttöön. Ship Waste Action on jo nyt muuttanut käytäntöjä ja sujuvoittanut koko arvoketjua aina laivoista ja varustamoista satamiin ja edelleen kiertotalouteen,” Höijer kertoo.

BSAG lisää meriluonnon suojelua kannustamalla maanomistajia yksityisten suojelualueiden perustamiseen.

”Valtioilla on nyt kiire päästä suojelutavoitteista oikeisiin tekoihin,” kommentoi strategiajohtaja Jarva.

Meriluonnonsuojelun projektipäällikkö Anna Klemelä tutkii rakkohaurua, Itämeren yhtä avainlajia, Gullkronassa.

Myös suojelun puolella työ on poikinut konkreettisia tuloksia. BSAG oli aloitteentekijänä ja auttamassa perustamaan Gullkronan merialueelle 4 800 hehtaarin yksityistä merensuojelualuetta.

”Tämä on Saaristomeren suurin yksityisten ihmisten perustama merensuojelualue, ja toimii jo nyt esimerkkinä seuraaville,” toteaa Jarva.

Vauhtia, kasvua ja konkreettisia tekoja on siis todella mahtunut näihin vuosiin säätiössä. Viimeisen kolmen vuoden aikana, vaikka maailma on myllertänyt ympärillä, säätiön toiminta on melkein tuplaantunut, niin euroilla kuin henkilötyövuosilla mitattuna,” summaa Saara Kankaanrinta.

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml