Siirry pääsisältöön

Ammoniakkiaamupäivä avasi keskustelun lannan happokäsittelystä Suomessa

Uutinen

BSAG järjesti yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa ammoniakkipäästöjä ja lannan happokäsittelyä koskevan aamiaistilaisuuden kuunvaihteessa. Tilaisuus järjestettiin osana Baltic Slurry Acidification -hanketta, johon BSAG osallistuu yhdessä kuudentoista muun hankekumppanin kanssa. Helmikuuhun 2019 kestävä hanke kattaa kaikki Itämeren rantavaltiot ja sen tarkoituksena on vähentää maataloudessa syntyviä Itämerta rehevöittäviä ammoniakki-typpipäästöjä.

Ammoniakkipäästöt sairastuttavat niin Itämerta kuin rantavaltioissa eläviä ihmisiäkin. Typeksi ilmakehässä muuntuva ammoniakki rehevöittää Itämerta, kun typpi päätyy sinne laskeuman kautta. Ilmakehässä ammoniakki muodostaa terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Valtaosa ammoniakkipäästöistä syntyy maataloudessa ja niitä voidaan merkittävästi vähentää lannan happokäsittelytekniikoiden avulla. Baltic Slurry Acidification -hanke pyrkii edistämään kyseisten tekniikoiden käyttöönottoa.

Maa- ja metsätalousministeriössä järjestettyyn aamiaistilaisuuteen osallistui happokäsittelyn edistämisen kannalta keskeisiä tahoja. Aamupäivän aikana perehdyttiin ammoniakki- ja lanta-asiaan ja happokäsittelyä tarkasteltiin tieteellisen ja teknisen näkökulman lisäksi myös käytännön viljelijänäkökulmasta. Lopuksi kuultiin ministeriöiden edustajien puheenvuorot. Lannan happokäsittely liitettiin aamupäivän aikana useaan otteeseen BSAG:n keskeisiin teemoihin; ravinteiden kierrätykseen ja maatalousmaan hiilensidontakyvyn edistämiseen. Kun ammoniakin haihtuminen estetään happokäsittelyn avulla, lannan lannoitearvo paranee ja ravinteet saadaan kiertoon, eivätkä ne päädy mereen. Korkeampi lannoitearvo vähentää mineraalilannoitteiden tarvetta, jolloin sekä ympäristö että viljelijän lompakko kiittävät. Lietelannan suurempi houkuttelevuus lannoitteena on hyväksi, sillä sen käyttö lannoitteena lisää orgaanisen aineksen määrää pellossa, mikä edistää pellon hiilensidontakykyä ja parantaa kasvukuntoa.

Ammoniakkipäästöt ovat Itämeren alueella merkittävä ongelma, mutta sidosryhmätilaisuudessa arvioitiin, että Suomi tulee todennäköisesti pääsemään ammoniakkipäästöjä koskeviin, vuoteen 2020 mennessä saavutettaviin vähennystavoitteisiin. Vuoden 2030 tavoitteisiin on kuitenkin matkaa, ja keskustelutilaisuus avasi dialogin happokäsittelyn käyttöönotosta ja tukemisesta Suomessa. Yleisö kiitti tehokkaasta perehdytyksestä Suomessa heikosti tunnettuun aiheeseen.

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml