JÄRKI TIEDOTE: Lanta on rahanarvoista tavaraa – tilojen välinen yhteistyö kierrättää peltojen aarretta

Samaan aikaan, kun joillakin tiloilla lantaa kertyy liikaa, jopa ongelmaksi asti, toisilla tiloilla ravinteista on pulaa. Monilla tiloilla on löydetty yhteistyön voima.

Esimerkiksi Laaksosten broileritilalta Marttilasta lähtee yli parikymmentä rekkakuormaa broilereita kuusi kertaa vuodessa. Tilalle jää lähes saman verran turpeeseen sekoitettua ravinteikasta lantaa. Kaikkea ei tarvita tilan omilla pelloilla. Yhteistyökumppaneita on löytynyt lähiseudulta.

Yksi vastaanottajista on lietolainen Raininkojen kasvinviljelytila. Luomuviljelijät Juha ja Kari Raininko järjestävät itse kuljetuksen noin viidentoista kilometrin päässä sijaitsevalle tilalleen. Levitys tehdään keväisin ja varhain syksyllä.

– Ravinteet saadaan tarkasti talteen, kun levitys tehdään tarkasti ja viljelykiertoa täydentäen, Juha Raininko sanoo.

Samalla pidetään valumia kurissa, mikä on olennaista, koska tilan pellot sijaitsevat Paimionjoen lähistöllä. Ravinnekierrätyksen mallimaaksi pyrkivällä Suomella ei ole varaa päästää ravinteita vesistöjä likaamaan.

Työläitä euroja

Vaikka lanta saattaa olla suurille kotieläintiloille ongelma, siinä piilevät ravinteet ovat varsinainen aarre. Järki-hankkeen tuoreessa Järki-iskussa on tehty mallilaskelmia. Ne kertovat muun muassa, että kuutiossa broilerin kuivalantaa on ravinteita lähes kahdeksantoista euron edestä. Vastaavasti kuutiossa naudan lietelantaa ravinteita on yli kuuden euron arvosta.

Väkilannoitteiden levittäminen voi tuntua helpommalta ratkaisulta, mutta kun lannan käsittelyn ketjua koko ajan kehitetään ja parannetaan, saadaan lannassa piilevät eurot tehokkaasti käyttöön. Samalla pidetään huolta ympäristöstä ja vesistöjen kunnosta.

Ravinteiden ei kuulu joutua hukkaan tai valua vesistöihin. Niiden pitää kulkeutua ruuantuotantoa hyödyttämään maahan ja sitä kautta mahaan. Kun näin edetään, niin ravinteiden kierrätys toimii mahdollisimman tehokkaasti.
Lannan kierrättäminen tilalta toiselle vaatii kuljetuskalustoa, aikataulutusta, toimivaa levityskalustoa ja työn tekemisen yhteensovittamista. Hyvä lopputulos on jatkuvan ja vastuullisen tasapainoilun tulos.

Joka hehtaarille riittäisi

Suomalaisilla kotieläintiloilla on lantaa tuottavia eläimiä yli 14 miljoonaa. Niistä saadaan vuodessa 20 miljoonaa tonnia lantaa. Jos kaikki tämä levitettäisiin pelloille, sitä riittäisi 10 tonnia jokaiselle peltohehtaarille.

Joidenkin laskelmien mukaan jokainen hehtaari saisi lantapotista 8 kiloa fosforia vuodessa uuden kasvun vauhdittamiseksi. Tällä hetkellä Suomen pelloilla käytetään vuosittain viitisen kiloa väkilannoitefosforia hehtaarilla.

Mikä saa valitsemaan selkeästi työläämmän tavan ravita uutta ruuantuotantoa?

– Halu ratkaista ongelmia ja vahva palo omaan tekemiseen, Juha Raininko vastaa.

Lisää loppuseminaarissa

Lisää tietoa ja käytännön kokemuksia esitellään Järki Lanta –hankkeen loppuseminaarissa torstaina 13.11 klo 9-15.

Hankkeen projektikoordinaattori, itsekin viljelijä, Kaisa Riiko kertoo, että hankkeen aikana on löydetty useita erilaisia yhteistyöratkaisuja kotieläin- ja kasvinviljelytiloille. Seminaarissa esitellään myös erilaisia hankkeen aikana tehtyjä lannan käsittely- ja levityskokeiluja.

Seminaarissa pureudutaan myös tulevien ympäristökorvaus- ja nitraattisäädösten vaikutuksiin tulevien vuosien lantakäytäntöihin.

Seminaari pidetään Varsinais-Suomessa Livian maaseutuoppilaitoksessa Piikkiön Tuorlassa.

​Lisätietoja:

Lanta on rahanarvoista tavaraa.pdf