Siirry pääsisältöön

Järki-tiedote: Vastuullisesti tuotettuna ruoka riittää ruokkimaan maapallon

Uutinen

Agroekologian professori Juha Helenius uskoo paikallisuuteen ja ravinteiden kierrätykseen

Kolmannes maailman maapinta-alasta on jo nyt peltoa. Kuitenkin vain osalla pelloista tuotetaan ihmisille ruokaa. Suomen pelloista lähes 80 %:lla tuotetaan rehua. Ruuan tuotannon tulevaisuutta pohtivista monet kysyvät, onko suhdeluku järkevä, kun ravitsevaa ja terveellistä ruokaa ei riitä kaikille.

Agroekologian professori Juha Helenius uskoo ratkaisujen löytyvän paikallisuudesta ja ennen kaikkea ravinteiden kierrätyksestä. Helenius perää yhteisvastuullisuutta ruuan tuottajilta. Ruuan tuotanto on kuin monimutkainen peli, missä yhden nappulan siirtäminen pelilaudalla vaikuttaa kaikkiin muihin.

Samaan aikaan, kun ilmastonmuutos ja väestöräjähdys sekä biopolttoaineiden tuottaminen pelloilla uhkaavat riittävän ja terveellisen ruuan tuotannon tulevaisuutta, kasvava määrä syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin. Eniten ruokaa heitetään pois kotitalouksissa. Elintarviketeollisuudesta ja ruokapalveluista poisheitetyn ruuan määrä on myös merkittävä.

Ruuan tuottamisella on aina ympäristövaikutuksia. Siksi on hyvä pitää mielessä, että kaiken poisheitetyn ruuan tuottamiseen aiheutetut päästöt ja kulutetut luonnonvarat ovat olleet täysin turhia.

Ruuan lisäksi haaskataan muutakin. Esimerkiksi maailman fosforivarat alkavat ehtyä. Fosforia pitäisi kierrättää ja käyttää yhä uudelleen. Suomeen tuodaan vuosittain valtavat määrät rehua ulkomailta. Esimerkiksi Brasiliasta Suomeen tuotavassa rehusoijassa kulkeutuu fosforia valtameren takaa. Sitä päätyy suomalaispelloille ja valuu sitä kautta kuormittamaan vesistöjämme. Merkittävä osa soijasta on muuntogeenistä.

Ruuan tuottamisen monimutkaista peliä käytännössä seuraa joutsenolaisviljelijä Juuso Joona. Hän rakentaa tilansa tulevaisuutta kohti monipuolisuutta ja monimuotoisuutta. Ideana on, että ruuan tuotanto voi jatkua, vaikka muutokset mylläisivät maailmaa. Tilalla pyritään eroon liiasta riippuvuudesta ulkopuolisiin tuotantopanoksiin ja puhutaan kriittisestä omavaraisuudesta.

Järki-hankkeen kymmenennen tietoiskun teemana on maataloustuotannon tulevaisuus. Lue lisää www.jarki.fi/Järki-iskut.

Lisätietoja: Järki-hankkeen projektipäällikkö Eija Hagelberg, 0500 609526, eija.hagelberg@bsag.fi

www.jarki.fi

Järki-hanke on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua ja monimuotoisuutta järkevillä ratkaisuilla. Hanketta rahoittavat muun muassa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophie von Julinin säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto.

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml