Jokainen roska on liikaa: Koululaiset intohimolla Itämeren asialla
Intohimona Itämeri -projekti keräsi lähes viisisataa neljäsluokkalaista kuudelle varsinaissuomalaiselle rannalle toukokuisena perjantaina. Airiston nuorkauppakamari starttasi homman yhdessä BSAG:n kanssa jo kuusi vuotta sitten, kun suomalaiset nuorkauppakamarit lähtivät toteuttamaan projekteja ja tempauksia Itämeren hyväksi.
Yhtenä käynnistysmoottorina oli BSAG:n senior adviser ja nuorkauppakamarin JC – senaattori Mikael Aminoff, joka iloitsee siitä, että hyvin alkanut kampanja on jatkunut varsinaissuomalaisilla rannoilla kaikki nämä vuodet.
– Itämeri on stressaantunut. Se on yksi maailman likaisimmista meristä, tapahtuman avannut kansanedustaja ja muun muassa Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Itämeri-raportoija Saara-Sofia Siren sanoi.
– Moni ranta voi näyttää puhtaalta, mutta kun roskia aletaan keräämään, niitä onkin säkkikaupalla.
Siren kertoi saaneensa Itämeri-herätyksen jo pienenä tyttönä, kun eräänä kauniina kesäaamuna hänen äitinsä kielsi menemästä mereen uimaan. Vesi oli sinilevämömmöä.
– Meri tarvitsee apua. Jokainen voi tehdä jotain.
Hovirinnan koulun neljäsluokkalaiset saivat aimo annoksen tietoa kiertäessään tapahtuman merirasteilla. Yhtäkkiä puskista ilmestyi muoviseen peitteeseen kääriytynyt otus, joka esittäytyi Mister Sinileväksi.
– Minä olen Itämeren uusi kuningas ja hallitsija. Minä saan teidän kaikkien jalat rakkuloille, ihon kirvelemään. Panen teidät oksentamaan, aiheutan päänsärkyä, oksentelua ja ripulia, olio julisti rannalle kerääntyneille koululaisille.
Näiden totuuden sanojen jälkeen olikin rastitehtävien vuoro. Roskarastilla neljäsluokkalaiset saivat lajiteltavakseen ämpärin täynnä tyypillisiä kotitalouden roskia. Yksitoistavuotias Silja Koulu tarttui haasteeseen innokkaasti. Kavereiden kanssa etsittiin oikeat paikat biojätteille, paperille, metallille, muoveille ja muille.
Ehdottomasti suosituin rasti oli onginta. Lämpimänä päivänäkin rantojen tuntumassa uiskentelevat pikkukalat tarttuivat koukkuun. Ohjaaja kertoi eri kalojen ominaisuuksista.
– Särki luetaan roskakalaksi. Se johtuu siitä, että ruokaa etsiessään se möyrii ja sekoittaa pohjaa. Ravinteet irtoavat pohjasta ja lähtevät sekoittamaan vettä, rastin vetäjä Kim Björk selitti.
Yksi tytöistä jäi sanattomaksi, kun onkeen tarttui ahven. Se oli hänen ensimmäinen saaliskalansa ja oli mukava kuulla, että se kuuluukin arvokalojen joukkoon. Tapahtumapäivän kunniaksi ahven päästettiin takaisin mereen, eikä se tällä erää päätynyt paistinpannulle eikä keittokattilaan.
Neljäsluokkalaiset innostuivat meren ihmeistä. Yhden rastin tietovisa pani miettimään asioita.
Saara-Sofia Siren vauhditti merivastuuseen muistuttamalla, että Itämeren ympärillä asuu 85 miljoonaa ihmistä, joista jokainen voi vaikuttaa meren tulevaisuuteen. Pienikin teko vaikuttaa.
Hovirinnan neljäsluokkalaiset asuvat meren lähellä. Veden tila on monella ajatuksissa. Meressä halutaan uida, purjehtia ja sen rannalla kalastaa.
– Siksi haluamme herättää koululaisia, heidän perheitään ja kaikkia kansalaisia toimimaan puhtaamman Itämeren puolesta, tapahtuman projektipäällikkö Anna Björk kannusti.
