TIEDOTE 25.8.2014
Paikallistuntemus pelastaa metsästyksen tulevaisuuden
Vapaaehtoinen rauhoitus elvytti ja tuplasi teerikukkojen määrän
Hyvät ja tehokkaat riistanhoidolliset toimenpiteet perustuvat vahvaan paikallistuntemukseen. Metsästäjä on ahkera luontotyöläinen, joka osaa tehdä järkeviä tekoja riistakannan hyväksi. Loistava esimerkki löytyy Pohjois-Karjalasta, missä paikallinen metsästysseura rauhoitti merkittävän teeren syyssoitimen Romahtanut kanta elpyi ja kukkojen määrä tuplaantui.
-Vastuullinen metsästäjä tuntee alueensa ja sen riistakannan. Hän on mukana laskennoissa, seuraa riistan tilaa, sen muutoksia ja kaivaa esiin syitä esimerkiksi kannan heilahteluihin. Tältä pohjalta hän pystyy tekemään oikeita ja riistakantaa vahvistavia päätöksiä sekä toimenpiteitä, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari sanoo.
Huono poikasvuosi
Siitari on tutkinut metsäkanalintujen käyttäytymistä ja lisääntymistä. Hän arvelee, että kylmän alkukesän aiheuttama huono poikastuotto voi monin paikoin lyhentää metsästyskautta.
-Nyt kannattaisi olla tavanomaistakin tarkempi. Hyvä metsästäjä jättää soitimen mahtikukon ampumatta. Samalla säästötoimella taataan hyvä geeniperimä myös tuleville teeripolville.
Metsästyksen tulevaisuutta saattaa Siitarin mukaan uhata myös lisääntyvä metsästysmatkailu. Kun metsästysmaat ja niiden riistakanta eivät ole tuttuja, päädytään helposti vääriin hoitotoimiin.
-Paikallistuntemuksen merkitys on valtavan iso ja arvokas asia. Onneksi suomalaisissa elää vahva erästelykulttuuri, joka saa monet vanhemmat viemään lapsensakin tutustumaan metsään, Siitari summaa.
Luonnon monimuotoisuuden tunteminen ja seuraaminen luovat pohjan järkeville ratkaisuille.
Päätös vuosittain
Siitari metsästää itsekin. Hän kiittelee Pohjois-Karjalassa toimivaa Kontiorannan erää, joka on rauhoittanut merkittävän teeren syyssoitimen metsästysalueellaan. Rauhoitettu soidinalue on lähellä Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksen ja Rautavaaran rajalla.
-Vapaaehtoinen rauhoituspäätös tehdään vuosittain. Elokuussa rauhoitusta päätettiin jatkaa kuudetta vuotta, seuran varapuheenjohtaja ja Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Markku Kejonen sanoo. Hän on tyytyväinen tuloksiin.
Rauhoitus ei ole rajoittanut seuran metsästysmahdollisuuksia. Viidenkymmenen hehtaarin rauhoitusalueen ulkopuolella teeren metsästys on sallittua. Teerensoitimen rauhoitusalueella saa metsästää muuta riistaa, ja teeren metsästys on sallittua heti rauhoitusalueen rajojen ulkopuolella.
Kokenut metsästäjä tuntee alueensa hyvin. Hän sanoo, että alueen ja lajien tuntemus on metsästäjälle vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä ampumataito.
Liian helppo saalis
Kejonen muistuttaa, miten rankkaa teeren syyssoidin on reviireistään taisteleville kukoille. Ne taistelevat reviiri kerrallaan itselleen tietä kohti keskiötä. Keväällä on toinen soidin, jossa voittajat taistelevat myös paritteluoikeudestaan.
Kejonen sanoo, että monista taisteluista uupunut teerikukko on aamutuimaan jo lopen uupunut ja siksi jopa liian helppo saalis metsästäjälle.
Sekä Kejonen että Siitari pitävät tärkeänä metsästäjien tekemää luontotyötä. Pienetkin teot voivat pelastaa kannan romahtamiselta. Oikeiden keinojen valinta edellyttää vahvaa paikallistuntemusta ja seurantaa.
-Vastuullinen metsästäjä tekee paljon muutakin metsässä ja luonnossa kuin tulee aseen kanssa metsästysaikaan paikalle ja korjaa saaliin talteen. Hän ruokkii riistaa, pyytää sitä syöviä pienpetoja, seuraa ja laskee riistakantaa, Kejonen sanoo.
-Metsästys ei koskaan jämähdä paikalleen. Siksi on tärkeä tuntea alue ja sillä liikkuva riista. Järkevillä toimilla voidaan estää tuhoja ja taata metsästyksen jatkuvuus. Metsän rauha kasvattaa hyviä ajatuksia. Sää tuntuu sateessakin mukavalta.
Metsäkanalintujen metsästys alkaa 10.9.2014 koko maassa.
Järki-hanke on BSAG:n ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jossa edistetään maa- ja metsätalouden järkeviä ratkaisuja vesiensuojelun ja ympäristön eduksi. Tähtäimessä on monimuotoinen luonto ja puhdas Itämeri.
LISÄTIETOJA: