Uudessa Järki Pelto -hankkeessa viljelijät ovat avainasemassa
– tavoitteena hyvät sadot, runsas monimuotoisuus ja pienet päästöt
Savi haastaa ruuantuottajat. Lounaisen Suomen savipeite on kymmenien metrien paksuinen. Viljelijät eivät anna periksi. Savimaa saadaan tuottamaan, ja pysymään tuottavana, kun työt tehdään maan rakenne mielessä. Maan hyvä rakenne on myös ravinnepäästöjen kannalta avainasemassa.
– Savi ei saa tiivistyä liikaa. Sen pitää läpäistä ja pidättää vettä oikeassa suhteessa, sanoo Järki Pelto -hankkeen vetäjä, viljelijä Olli-Pekka Ruponen. Hän viljelee peltojaan Salon Halikossa ja on innostunut maan rakenteesta ja keinoista, joilla se pidetään kunnossa savihaasteessakin.
Baltic Sea Action Groupin tiedonvälityshanke on viljelijävetoinen, ja tavoitteena on kasvattaa viljelijöiden ja tutkijoiden vuoropuhelua. Hankkeessa kokemuksia ja käytännön vinkkejä levitetään käytännön toteuttajille.
Hankkeen taustalla on muutaman vuoden työskennellyt SaMaRa-ryhmä, jossa useimmat Järki Pellon ydinryhmäläisistä ovat olleet mukana. Tässä savimaiden rakenteeseen pureutuneessa SaMaRassa on kuunneltu asiantuntijoita, joiden viestiä on pureksittu käytäntöön viljelijäryhmässä.
– Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Nyt Järki Pelto lähtee jakamaan tätä tietoa laajasti savimaiden viljelijöille erilaisissa tilaisuuksissa, joissa maan parhaat asiantuntijat kertovat tuloksistaan ja kokemuksistaan, Ruponen sanoo.
– Järjestämme luentoja ja pellonpiennartilaisuuksia. Kannustamme verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia, perustamaan omia yhteistyöryhmiä naapuriviljelijöiden kanssa.
Yhteistyössä
Järki Pelto -hanke paiskii töitä Paimion, Sauvon ja Salon alueilla. Maataloustuottajia näissä kunnissa on noin 1200.
Vasta käynnistyneessä hankkeessa on täysi vauhti päällä. Luentotilaisuuksia, pellonpiennartilaisuuksia ja tuotettavaa materiaalia suunnitellaan ja työstetään. Yhteistyökuvioita kehitellään alan muiden yrittäjien ja koneosaajien kanssa. Ruponen kertoo käyneensä jo joissakin tuottajajärjestöjen ja yritysten tilaisuuksissa esittelemässä Järki Pelto -hanketta.
– Kiinnostus ja innostus on ollut käsin kosketeltavaa. Savi on täällä lounaisessa Suomessa kaikille tuottajille tuttua. Tiedon lisääntyminen ja maaperään pureutuminen tuo uusia ratkaisuja. Tarvitaan oikeita kasvivalintoja ja työskentelymenetelmiä.
– Erittäin tyypillinen vika on tiivistyminen. Yksipuolinen viljely on kasvattanut ongelmia. Tiivistymistä tapahtuu, kun ajetaan liian suurilla koneilla ja väärillä rengaspaineilla. Yksipuolinen viljely on myös kasvattanut ongelmia.
– Tosi on, että seudulla on ruhjottu maata, kun juurikkaita on viljelty väkisin väärillä pelloilla, Ruponen heittää käytännön esimerkin haasteellisten peltojen tilanteesta.
Savipeltojen tiivistyminen on iso ongelma. Vesitalous on saatava kuntoon ja peltojen humuksen määrää lisättyä. Muun muassa näihin kysymyksiin levitetään vastauksia hankkeen aikana kertomalla hyvistä esimerkeistä ja jo olemassa olevista keinoista.
– Tärkeää on avoimuus tietojenvaihdossa. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun tietoja vaihdetaan peltojen reunoilla, koneiden ja kuoppatestien keskellä.
Ensimmäinen peltomaan rakenteeseen monelta kantilta pureutuva luentotilaisuus järjestetään jo maaliskuun alussa hyvissä ajoin ennen peltotöiden aloittamista.
Järki Pelto 2017-18
*Paimion, Sauvon ja Salon alueilla
*Tavoitteena levittää tietoa maaperän hoidosta ja peltoluonnon monimuotoisuudesta
*Hanketta hallinnoi BSAG (Baltic Sea Action Group)
*Mukana Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, Salon ja Paimion kaupungit sekä Sauvon kunta ja Paimionjokiyhdistys
*Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus
*Avoin facebook-ryhmä Järki Pelto
Lisätietoja:
Projektijohtaja, Eija Hagelberg, Baltic Sea Action Group, BSAG, 0500 609 526, eija.hagelberg@bsag.fi
Hankkeen vetäjä, Olli-Pekka Ruponen, Järki Pelto 050 5824645, opruponen@gmail.com
