Valion pilotissa lietelannan käsittelylaitos pistää ravinteet kiertoon
Vuosittain syntyvä eläinlanta sisältää valtavasti ravinteita. Oikein käytettynä ne riittäisivät täyttämään ison osan Suomen peltojen fosforilannoitteen tarpeesta. Käytännössä ravinteet eivät vielä kierrä tehokkaasti. Valion pilotissa lehmien lietelanta prosessoidaan lannoitejakeiksi, biokaasuksi ja vedeksi, jonka seurauksena lannan käyttö lannoitteena helpottuu, ravinteiden kierto paranee ja ravinnevalumat vesistöihin pienenevät. Projekti on osa BSAG:n Ravinteiden kierrätyksen läpimurto -liiketoimintaekosysteemiä.
Hyödyllisyytensä lisäksi lietelanta saattaa tilanteesta riippuen olla maatilalle myös ongelma. Lannan säilytys vie tilaa ja levittäminen vaatii aika, rahaa ja peltopinta-alaa. Vaikka lietelanta on potentiaalisesti merkittävä ravinteiden lähde, on sen ravinnepitoisuus käsittelemättömänä matala. Lisäksi typpeä ei saada käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. Valion patentoima prosessi tuo tähän muutoksen. Prosessin avulla lietelannasta erotetaan lannoitteiksi soveltuvia typpi- ja fosforilannoitejakeita, biokaasua ja puhdasta vettä.
Menetelmän suurimpana etuna olemassa oleviin teknologioihin on, että entistä suurempi osa vedestä saadaan poistettua, tämä mahdollistaa kuljetuksen, tehostaa lannan käyttöä ravinteena ja helpottaa lannan sisältämän energia saamista hyötykäyttöön biokaasuna. Prosessoinnin jälkeen ravinteet ovat tiiviissä ja helposti levitettävässä muodossa erillisissä fosfori ja typpijakeissa, mikä helpottaa lannoitteiden levittämistä ja käyttöä
Pilottilaitoksen suunnittelutyöt aloitetaan vuoden 2017 aikana. Laitoksen on tarkoitus käsitellä noin 2000 lehmän tuottama 50 miljoonaa litraa lietelantaa vuodessa. Valion pilottilaitos on globaalisti ensimmäinen laatuaan ja sen avulla testataan prosessin toimivuutta, optimaalista mitoitusta ja lannan kuljetuksen logistiikkaa.
Itämeri ja ilmasto hyötyvät
Baltic Sea Action Group on ollut mukana työstämässä ajatusta pilottilaitoksen takana koska lietelannan käsittelyllä olisi positiivisia vaikutuksia Itämeren ja ilmaston kannalta
Prosessi tehostaisi lietelannan ravinteiden hyötykäyttöä ja mahdollistaisi mineraalisten lannoitteiden käytön vähentämistä. Prosessi myös vaikuttaa suoraan lannan typpioksiduulien aiheuttamaan ilmastokuormitukseen ja epäsuorasti vähentäisi mineraalilannoitteiden valmistuksessa aiheutuvaa energiankulutusta. Prosessin mahdollistaman tehokkaamman ja tarkemman käytön avulla lannasta johtuvat ravinnevalumat pelloilta vesistöihin vähenisivät.
– Tällä hetkellä fosforia levitetään lietelannan mukana myös sellaisille pelloille, jotka eivät ylimääräistä ravinnetta tarvitse. Lisäksi pellon pintaan levitettynä fosforilla on suuri huuhtoumariski. Lannan käsittelylle on siis tarvetta. Baltic Sea Action Group on ajanut ravinteiden kierrätystä vahvasti viimeisten vuosien ajan ja on näin ollut luonnollinen yhteistyötaho projektin kehityksessä, kertoo Valion jo eläkkeellä oleva teknologiajohtaja Matti Harju.
– Noin 80% ravinteiden kierrättämisen potentiaalista on eläinten lannassa. Tämän vuoksi Valion pilottihanke on ravinteiden kierrättämisen kannalta suuri harppaus, jatkaa BSAG:n asiamies Mathias Bergman.
Lannan käsittelylle tarvetta ympäri maailmaa
Mikäli pilotilla testattava teknologia todetaan toimivaksi, on sille vientipotentiaalia. Suomea intensiivisempi maatalous sekä maa-alan vähäisyys suhteessa lehmien määrään muualla Euroopassa luovat lannan käsittelytekniikoille kysyntää. Lehmänlannan käsittely on osa-ratkaisu globaaliin ongelmaan ja sillä olisi myös suora vaikutus vesistöihin ja ilmastoon.
Valion projekti on mukana BSAG:n kokoamassa, Tekes-rauhoitteisessa Ravinteiden kierrätyksen läpimurto -liiketoimintaekosysteemissä. RaKi-ekosysteemi on kymmenien ravinteiden kierrätystä sivuavien toimijoiden verkosto, joka puskee ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa yhteisin toimin ja hakee kestäviä ja kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja ravinteiden kierrätyksen ympärille.
Lisätietoa Valion projektista sekä BSAG:n Ravinteiden kierrätyksen läpimurto -liiketoimintaekosysteemistä alla:
https://www.bsag.fi/NUTRIENT_CYCLING_BUSINESS_ECOSYSTEM_FI.html