Viikin vihreät pellot

Lannan happokäsittelyn yleistymistä edistävä hanke Baltic Slurry Acidification tekee parhaillaan peltokokeita Viikissä. Kokeet tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston ja hankkeen suomalaisten partnereiden, ProAgrian ja BSAG:n, kanssa. Peltokokeissa tarkastellaan happokäsitellyn lannan käytön vaikutuksia kevätvehnään. Koeruutujen tarkasteluretkelle keskiviikkona 23.8. mukaan tulivat maatalous- ja ympäristöministeriöiden sekä HELCOMin edustajat.

Peltotesteissä simuloitiin happokäsitellyn lannan levitystä letkulevittimellä kevätvehnän oraalle. Koeruutuja on neljä: 1) lannoittamaton kontrolliruutu, 2) mineraalilannoitettu (NPK) ruutu, 3) käsittelemättömällä lannalla lannoitettu ruutu ja 4) happokäsitellyllä lannalla lannoitettu ruutu. Varhaiset mittaukset eivät osoittaneet suuria eroja lannoitettujen ruutujen välillä, mutta sadon valmistuttua syksyllä tutkitaan vielä satovaste, sadon valkuaistaso ja typen hyödyntämistehokkuus. Tutkimukset suorittaa Helsingin yliopiston opiskelija Karoliina Yrjölä professori Laura Alakukun johdolla.

Baltic Slurry Acidification on EU:n Itämeristrategian biotaloutta koskevan politiikka-alue PA Bioeconomyn lippulaivahanke, ja siksi koeruutuhin ja happokäsittelyyn olivat tutustumassa Bioeconomysta vastaavat henkilöt maa-ja metsätalousministeriöstä kuin ympäristöministeriönkin edustajat. Suomen ympäristöministeriö vastaa EU-strategian ravinteisiin liittyvästä politiikka-alue PA Nutrista.

• Lietelannan happokäsittely vaikuttaa mielenkiintoiselta ja lupaavalta tavalta vähentää ammoniakkipäästöjä, ja odotamme että hankkeesta saadaan lisää tietoa ja tuloksia päätöksenteon tueksi auttamaan meitä saavuttamaan tulevaisuuden päästövähennystavoitteemme, totesi neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Baltic Slurry Acidification -hankkeessa tehdään peltotestejä muissakin jäsenmaissa ja niissä käytetään eri lantoja eri viljoille. Ruotsin testeissä mitataan myös ammoniakin haihtumista. Baltic Slurry Acidification on nyt päässyt vauhtiin testien puolesta ja alkaa tuottaa testi- ja analyysituloksia. Hanke jatkuu helmikuuhun 2019 saakka. Seuraa hanketta: www.balticslurry.eu