Fazerin viljavisio vie kohti elävämpää Itämerta


Uutiset / 31.05.2017

fazer panelistit
Tilaisuuden innostava ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri kirvoitti keskusteluja ja panelisteille sateli kysymyksiä. Fazerin viljavision paneelikeskustelijat viljelijä Heikki Häppölä, Fazerin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa, erikoistutkija Antti Iho Lukesta, ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta ja asiamies Mathias Bergman Baltic Sea Action Groupista olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että eteenpäin mennään hyvällä yhteistyöllä. Kaikkihan tahtovat Itämeren pysyvän hengissä.

 

Tuottajia kannustetaan yhteistyöhön ja kestävyyteen

Itämeren alueen merkittää viljan ostaja, vanha suomalainen perheyhtiö Fazer, on lähtenyt mittavaan ympäristöyhteistyöhön viljelijöiden ja BSAG:n kanssa. Tavoitteena on elävämpi Itämeri ja menetelmänä kestävästi ja ympäristöystävällisesti tuotettu vilja.

– Nyt ponnistelemme rehevöitymisen estämiseksi, monimuotoisuuden vaalimiseksi ja kemikaalien käytön minimoimiseksi, Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Markus Hellström sanoi Fazerin viljavision julkistustilaisuudessa Helsingin Allas Poolissa 31.5.2017.

Hellström on viettänyt ison osan elämästään meren äärellä, nauttinut sen kauneudesta, mutta nähnyt sen sameutuvan. Ruokaa on kuitenkin tuotettava.

Näistä lähtökohdista syntyi Fazerin Itämeri-sitoumus BSAG:lle, josta myös viljavisio kasvoi.

Tavoitteet on asetettu korkealle. Tarkoitus on, että vuonna 2025 kaikki Fazerin leipomoiden käyttämä vilja täyttää kestävän viljelyn vaatimukset.

Jotta siihen päästään, on yhteistyössä suomalaisten ja ruotsalaisten sidosryhmien kanssa laadittu kestävän viljelyn periaatteet. Ne on tehty yhdessä tuottajien, sopimusviljelijöiden ja BSAG:n kanssa.

Kevättä kirkuvat lokit ja aaltoileva Suomenlahti antoivat vauhtia eteenpäin katsovalle mielelle, kun Fazerin kestävän viljelyn periaatteiden kymmenportaista visiota esiteltiin.

Hellström kertoi, että olennaisia asioita valumien vähentämiseksi ja ympäristöystävällisen tuotannon vahvistamiseksi ovat muun muassa ravinnetaseen mittaaminen ja seuranta. Vesistöjen rehevöitymistä minimoidaan myös tekemällä huolelliset vuotuiset viljelysuunnitelmat. Muita keinoja ovat säännölliset maa-analyysit, täsmäviljely, kerääjäkasvit, syysviljat, talviaikainen kasvipeitteisyys. Myös se, että lintujen ja muun luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi jätetään osia alueista viljelemättömiksi, on tärkeää.

Käytännössä asioita lähdetään viemään eteenpäin pilottitiloilla, joilla toimenpiteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan. Tarkoitus on koota tietoa viljelyperiaatteiden vaikutuksista pelloilla ja vesistöissä.

Viljavision julkistustilaisuuden paneelikeskustelussa BSAG:n asiamies Mathias Bergman korosti  ruoantuottajien merkitystä tulevaisuudelle. Hän painotti myös yhteistyön arvoa laajalla rintamalla. Jotta homma toimisi mahdollisimman hyvin, tarvitaan tekijöitä, tutkijoita ja tahtoa sekä kuluttajia.

– Kestävillä viljelytoimilla on iso ja suora vaikutus Itämerta rehevöittävien ravinnepäästöjen minimoimiseksi. Sitä paitsi, jos onnistumme Itämerellä, sama asia toimii muuallakin, Bergman sanoi.

Fazerin viljavisioon on kirjattu myös kierrätysravinteiden käytön edistäminen. Tilaisuudessa kuitenkin muistutettiin, että ruokaa tuottavilla viljapelloilla vältetään esimerkiksi yhdyskuntapuhdistamolietteiden käyttöä, joissa haitta-aineet vaikutuksineen vielä ovat isoja kysymysmerkkejä.

Paneelissa nostettiinkin esille kehitteillä olevien lannoitetuotteiden ominaisuuksia ja lisätutkimuksen tarvetta.

– Lietteet pitää saada käyttöön, mutta niihin liittyvät ongelmat on ratkaistava, Bergman sanoi.

allas pool itämerikeskus
Fazerin viljavisiosta kerrottiin Itämeren äärellä Helsingissä Allas Poolin Itämerikeskuksen tiloissa.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA