Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmastonmuutoksen voidaan olettaa vaikuttavan monin tavoin sekä Itämeren olosuhteisiin, että sen eliöstöön. Muutamat yksittäiset lajit saattavat hyötyä ilmastonmuutoksesta, mutta pääosin vaikutusten ennustetaan olevan negatiivisia. Tämän vuoksi ilmastonmuutoksen torjuminen on oleellinen osa hyvinvoivan Itämeren eteen tehtävää työtä. Jotkin ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Itämeressä jo nyt.

Keväisin lumen ja jään sulaessa mereen virtaa lyhyen ajan sisällä runsaasti makeaa vettä sen valuma-alueelta. Ilmaston lämpenemisen myötä lumen ja jään määrä kuitenkin vähenee, minkä lisäksi vesisateet lisääntyvät. Keväisen tulvapiikin sijaan mereen valuukin mantereelta makeaa vettä tasaisesti ympäri vuoden. Leutoina talvina maaperä pysyy pidempään sulana, jolloin mantereelta valuva vesi huuhtoo helpommin mukaansa myös maa-ainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita.

Meriveden pintalämpötila on mittausten mukaan noussut jo nyt. Kohonneet lämpötilat yhdessä mantereelta huuhtoutuvien ravinteiden kanssa voivat entisestään pahentaa meren rehevöitymisongelmaa. Myös kohonneista lämpötiloista johtuvalla jääpeitteisyysajan lyhenemisellä saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia Itämeren olosuhteisiin.

Lisääntynyt sadanta ja valunta vaikuttavat Itämeren suolapitoisuuteen alentavasti. Veden suolapitoisuutta ovat toistaiseksi ylläpitäneet Tanskan salmien kautta satunnaisesti tulevat suolaisen valtameriveden pulssit. Ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa näiden pulssien esiintymiseen odottamattomilla tavoilla, mahdollisesti harventaen niitä entisestään. Meriveden makeutumisella voi olla vaikutuksia sekä veden suolakerrostuneisuuteen, että meren eliöihin. Merellisiä olosuhteita vaativat eliöt kärsisivät, mutta toisaalta Itämeressä elävät makeampaan veteen sopeutuneet lajit todennäköisesti menestyisivät muuttuneissa olosuhteissa.

Ilmastonmuutoksen myötä joidenkin lajien levinneisyysalueet siirtyvät pohjoisemmaksi. Myös Itämeri on jo nyt saanut osansa tulokaslajeista, eli lajeista, jotka eivät kuulu meren alkuperäiseen eliöstöön. Itämeren ekosysteemi ja ravintoverkot ovat yksinkertaisia, joten uudet lajit voivat nopeasti syrjäyttää vanhat – etenkin, jos meren alkuperäiset, merelliset lajit ovat jo valmiiksi huonovointisia veden alentuneen suolapitoisuuden vuoksi. Varsinkin merellisten avainlajien, kuten rakkolevän katoaminen heijastuisi laajasti koko meren muuhun lajistoon.

Lajiston muutokset eivät välttämättä rajoitu pelkästään Itämeressä eläviin eliöihin. Esimerkiksi Itämeren saaristoon ja rannikkoseuduille voi muuttaa pesimään alueella aiemmin tuntemattomia lintulajeja, mikä puolestaan näkyisi lajisuhteiden muutoksina myös Itämeren ravintoverkoissa. Myös kasvilajiston muutokset koko valuma-alueella voivat heijastua Itämereen. Suomessa havumetsävyöhykkeen ennustetaan siirtyvän ylemmäs kohti Lappia. Metsätyypin muuttuminen vaikuttaa myös veden haihtumiseen ja liikkeisiin maaperässä, eli niin sanottuihin hydrologisiin prosesseihin.

LAHJOITA