Järki-hanke vei maatalousneuvojat opintomatkalle Ruotsiin.
Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia kasvinsuojeluun. Sen saivat Järki-hankkeen opintomatkalle osallistuneet neuvojat nähdä käytännössä Ruotsin maatalousyliopiston Ultunan tutkimuskeskuksessa Uppsalassa. Kasvit viestittävät toisilleen muun muassa tuholaisten vierailuista.
Tutkija Velemir Ninkovic on pureutunut aiheeseen ja kertoi, kuinka yliopistossa lähdettiin selvittämään miten ihmeessä leppäkertut saivat tiedon siitä, että kirvoja oli odotettavissa. Leppäkertut ilmestyivät kirvoista tyhjenneelle pellolle. Miten ne osasivat odottaa pöytäänsä kattausta, vaikka kirvat olivat kadonneet?
”On selvinnyt, että kasvit keskustelevat haihtuvilla yhdisteillä. Viesti kulkee”, Ninkovic sanoi.
Neuvojat pääsivät tutustumaan laboratorioon, missä kasvunsa aloittaneet maissit ”diskuteerasivat” niiden välillä kulkevan ilmavirran kautta. Varoitukset uhkaavista vaaroista kulkevat. Kasvi saa tiedon esimerkiksi kirvavierailuista, stressaantuu ja keskittyy kasvattamaan vahvaa juuristoa ja muita suojamekanismeja, eikä tuottamaan odotettua satoa.
Tutkimuskeskuksessa on saatu selville, että tuholaiset väistelevät helpommin peltoja, joilla kasvaa useampia lajeja ja lajikkeita.
”Uuden näkeminen herättää huomaamaan, että asioita voi tehdä myös toisella tavalla kuin on vuosikymmenten aikana totuttu tekemään”, Järki-hankkeen projektijohtaja Eija Hagelberg tiivisti.
Maatalousneuvojat vierailivat myös LRF:n (Lantbrukarnas RiksFörbund) tiloissa, missä asiantuntijat valottivat ruotsalaisen maatalouspolitiikan ajankohtaisia kuvioita sekä naapurimaassa pyörivää neuvontajärjestelmää.
Paikan päällä esiteltiin käytännön toimia, joilla ruotsalaisen maatalousympäristön monimuotoisuudesta ja vesien puhtaudesta on pidetty huolta. Tavoite on hyvä sato hyvässä ympäristössä.
Järki-hankkeen järjestämän opintomatkan rahoitti Suomen Kulttuurirahasto.
Lue matkasta lisää Järki-hankkeen verkkosivuilta:
http://www.jarki.fi/sites/default/files/isku15/nettijuttu_jarkeen.pdf
