JÄRKI-Tiedote: Hyvä pelto on mahtava hiilinielu

Malaisjärki auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

Ilmastonmuutosta ei voi kertarysäyksellä pysäyttää, vaikka kaikki hiilidioksidipäästöt loppuisivat tähän hetkeen. Sen suuntaa voidaan kääntää hitaasti, mutta se on tehtävä päättävästi. Niissä talkoissa peltoja tarvitaan. Pellot voivat olla oikein hoidettuina tehokkaita hiilinieluja.

Metsät ovat pitkäikäisiä hiilinieluja. Pellotkin ovat tehokkaita, mutta paljon metsiä lyhytikäisempiä hiilensitojia. Eniten hiilidioksidipäästöjä tulee teollisuudesta, energiatuotannosta ja liikenteestä. Päästöjä tulee myös ruoantuotannon ketjusta.  Jotain pitäisi siis tehdä!

Maaperätutkija Helinä Hartikainen kehottaa viljelijöitä ja ruoantuottajia käyttämään maalaisjärkeä. Hän sanoo, että vaikka kaikki pelloilla ja metsissä tapahtuva on kemiaa ja kemiallisia reaktioita, niin niiden kanssa on tultu toimeen ennenkin.

”On korkea aika miettiä tekoja ja tekojen seurauksia”.

Töitä ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi tehdään laajalla rintamalla. Hämeenkoskelainen Huljalan Tupalan tila on mukana näissä talkoissa.

Mika ja Laura Hämäläinen haluavat pitää pellot tuottavina tulevaisuudessakin. Hieman yli sadan hehtaarin tilalla on määrätietoisesti etsitty ratkaisuja peltomaan parantamiseksi ja sen pitämiseksi tuottavana. Elannon saamisen tilalta pitää olla mahdollista, vaikka tilan kokoa ei kasvatettaisikaan, Hämäläiset sanovat.

– Tilalla on pitkään viljelty juurikasta ja se on köyhdyttänyt maan, Mika Hämäläinen toteaa kotitilansa historiasta, joka ulottuu pitkälle. Mika on saman suvun kymmenennen polven isäntämies.

– Nyt tehdään toimenpiteitä, jotta maa saadaan parempaan kuntoon. On tärkeää, että pellot pidättävät ravinteita ja vettä. Se on hyvien satojen perusedellytys. Tila sijaitsee pohjavesialueella, joten valumia ei suvaita, Mika Hämäläinen toteaa.

Puukuitua peltoon

Peltomaa on saatu paranemaan, kun sinne on ajettu paperiteollisuuden sivuvirrasta valmistettua puukuitua. Pälkäneläinen Humuspehtoori valmistaa ja välittää puukuitua  peltojen parannukseen.

Puukuidussa on valtavasti vettä, eikä sen polttaminen olisi järkevää ainakaan ilmastonmuutoksen kannalta. Märän aineksen polttamiseen tarvittaisiin valtavasti energiaa ja prosessissa hiilidioksidia suihkisi taivaalle. Nyt vesi hyödyttää kasveja ja kuitu kohentaa peltomaan rakennetta.

Viljelykierto on yksi keino pysyvään maanparannukseen. Kierrossa olevilla typensitojakasveilla on keskeinen tehtävä. Apilat, sinimailaset ja härkäpapu kaivavat peltoon juurillaan käytäviä. Pellon mikrobitoiminta saa vauhtia. Lierot viihtyvät. Maa hengittää.

Peltojen kasvit nappaavat maasta nousevaa hiilidioksidia. Ne ottavat sitä myös suoraan ilmasta. Vihreät kasvit putsaavat päästöjä yhteyttämällä. Ilman hiilidioksidista happi päästetään takaisin ilmaan. Hiili kuljetetaan juuristoa pitkin maahan.

Sitä paremmin pellot keräävät hiiltä nieluihinsa, mitä vihreämpiä ne ovat. Jos paperiteollisuudesta jäänyttä kuitua poltettaisiin, se tarvitsisi paljon energiaa ja tuottaisi reippaasti hiilidioksidia.  Pellossa se pidättää ravinteita ja vettä ja sitoo samalla hiiltä.

Järki on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevä edistäminen maa- ja metsätaloudessa. Hanketta rahoittavat mm. Sophie von Julinin säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto sekä Ympäristöministeriö.

Lue lisää uunituoreesta Järki-hankkeen Järki-iskusta 17:Hiilinielu

http://www.jarki.fi/fi/isku/jarki-isku-17-hiilinielu​