Siirry pääsisältöön

Järki-tiedote: Ilmastonmuutos iskee rajusti ja nopeasti suomalaiseen maatalouteen

Uutinen

​Tilalla tehty bioenergia vähentää päästöjä, MUTTA…

Ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasujen päästöistä suurin osa tulee kaupungeista, teollisuudesta ja liikenteestä. Maaseudun osuus jää alle kymmeneen prosenttiin.

Suomalaisessa maataloudessa kasvihuonekaasujen määrää on pienennetty viime vuosina, mutta lisää tekoja tarvitaan. Professori Pirjo Peltonen-Sainio muistuttaa, että Suomi on pohjoisen sijaintinsa takia etujoukoissa, kun ilmastonmuutokseen haetaan sopeutumiskeinoja. Uusiin olosuhteisiin sopivia viljelylajikkeita kehitetään jo kovaa vauhtia.

Ilmastonmuutos lisää lämpöä ja pidentää kasvukautta Suomessa. Samalla rajut sateet ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Peltonen-Sainio pitää tärkeänä hakea keinoja, joilla lisääntyvää eroosiota ja ravinnehukkaa vastaan voidaan taistella. Samalla on löydettävä aseet uusia tuholaisia vastaan.

Peltonen-Sainio kehottaa punnitsemaan ratkaisuja ja niiden seurauksia monipuolisesti ja laajasti. Maailma tarvitsee hiilinieluja, eli vihreitä alueita. Ne sitovat kasvihuonekaasuja ja palauttavat ravinteita takaisin kiertoon.

”Yksi keino, jolla lisäpeltojen raivauksen tarve vähenee, on karjatiloilta kertyvän lannan käyttäminen energiantuotantoon. Lannan ravinteet eivät häviä biokaasutuksessa, mutta niiden kuljettaminen kauemmaskin pelloille tulee ilmastoystävällisemmäksi ja helpommaksi, kun niitä ympäröivä ylimääräinen aines on energiantuotannon prosessissa käytetty.”

Kemiönsaarelainen tilallinen Peter Jägerskiöld harkitsee oman biokaasulaitoksen rakentamista. Tarkoitus on tuottaa lämpöä ja sähköä karjanlannasta, jota kertyy pihattoon laidunnuskauden ulkopuolella.

”On tehtävä tarkkaa selvitystyötä, punnittava eri työvaiheiden ajoitukset ja kustannukset. Energian tuottaminen omalla tilalla on hyvä asia, mutta talous painaa myös vaakakupissa. Odotan kovasti, että Suomessakin otettaisiin käyttöön kaksisuuntaiset sähkömittarit. Olisi oikeudenmukaista, että kun tila syöttää sähköä valtakunnan verkkoon, se myös saa siitä maksun. Nyt näin ei ole.”

Lisätietoja: Järki-hankkeen projektipäällikkö Eija Hagelberg, p. 0500 609526, eija.hagelberg@bsag.fi

www.jarki.fi

Järki-hanke on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua ja monimuotoisuutta järkevillä ratkaisuilla. Hanketta rahoittavat muun muassa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophie von Julinin säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto.

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml