Järki-tiedote: Isäntä vaalii monimuotoisuutta metsästyksen pilke silmäkulmassa


Uutiset / 16.09.2012

Metsästäjä saa metsästettävää ja luonnon monimuotoisuus vahvistuu, sanoo Mikko Alhainen. Hän hoitaa tilaansa Kalvolassa metästyksen pilke silmäkulmassa.

Suomen riistakeskuksen projektipäällikkönä työskentelevä Alhainen ei vain puhu vesiensuojelusta ja maatilaluonnon monimuotoisuudesta. Hän myös toimii. Kotitilalle on rakennettu useita kosteikkoja. Suunnitelmissa on metsäalan suojelu sekä entisen lehmien laidunmaan vaaliminen perinnebiotooppina.

”Monimuotoinen ja pienipiirteinen maisema on tärkeä perinteisille riistalajeille. Riista tarvitsee suojaa ja ruokaa ympäri vuoden. Jos maisema on autio, peltolinnut eivät pärjää talven yli”, Alhainen selvittää näkemystään.

”Minä saan sorsia ja samalla metsäojista kohti järveä virtaavien vesien humus ja ravinteet pysähtyvät kosteikkoihin. Monimuotoisuus on käytännössä juuri tätä. Kaikki ovat riippuvaisia toisistaan.”

Suomella on valttikortit käsissään

Monimuotoisuudesta puhuu myös maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen. Tänään ilmestyneessä Maaseudun Tulevaisuudessa hän toteaa muun muassa, että Suomella olisi kaikki valttikortit käsissä pärjätäkseen vaikkapa luomurypsin tuotannossa.

”Kova talvi tasaa tuholaisten määrän pelloissa tehokkaammin kuin keskisessä Euroopassa, missä esimerkiksi rypsin viljely luomuna on monta kertaa vaikeampaa kuin Suomessa.”

Tehoa biologiseen tuholaistorjuntaan voidaan edistää rakentamalla erityisiä petopankkeja suurille peltoaukeille. Tuholaisia syövät torjujaötökät talvehtivat näissä ”pankeissa”, ja ovat kevään tullen valmiita tärkeään työhönsä viljelyalueilla. Monimuotoisuus on yhteinen etu, joka on sekä taloudellista että järkevää.

Lisätietoja: Järki-hankkeen projektipäällikkö Eija Hagelberg, n. 0500 609526, eija.hagelberg@bsag.fi

www.jarki.fi

Järki-hanke on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua ja monimuotoisuutta järkevillä ratkaisuilla. Hanketta rahoittavat muun muassa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophie von Julinin säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA