Järki-tiedote: Järkevä ojitus vauhdittaa kasvua ja parantaa peltomaata

Sateinen kesä paljasti monelle viljelijälle, missä peltojen vesitalouden ongelmat odottavat ratkaisuja. Nousiaislainen viljelijä Kalle Oivanen pitää erittäin tärkeänä, että viljelijä tuntee peltonsa ja pitää huolta maan rakenteesta, johon olennaisesti vesitalouden hallinta kuuluu.

– Kun ojitus on kunnossa, maa ei tiivisty liisteriksi, Kalle Oivanen sanoo. Hän on vuosikaudet korjannut peltojensa salaojituksia ja tekee peruskorjauksia jatkuvasti. Oivanen korostaa, että työ on pitkäjänteistä. Tulokset näkyvät vuosien saatossa, mutta vaikutukset myös kestävät pitkään.

Suurin osa Suomen pelloista onkin ojitettu. Vähän yli puolet pelloista on salaojitettu. Kaikki ojat vaativat säännöllistä kunnostamista. Suomen ympäristökeskuksen tutkija, agronomi Markku Puustinen puhuu luonnonmukaisten peruskuivatusuomien puolesta.

– Kun liika vesi on saatu ojittamalla pois pelloilta, ei sillä pitäisi enää olla kiire mihinkään, Puustinen tiivistää perusajatuksensa. Liian nopeasti pelloilta vesistöihin ja edelleen Itämereen valuvat vedet kuljettavat mukanaan humusta sekä ravinteita. Molempia tarvittaisiin kuitenkin pellossa kasvun vauhdittajina ja peltomaan kunnossapitäjinä.

Luonnonmukaiset uomat kiemurtelevat maisemassa, mahdollistavat maaseutuluonnon monimuotoisuuden ja varmistavat, että väärät valumat eivät holahda mereen.

Luonnonmukaisten uomien reunoille voi jättää suojavyöhykkeitä ja tilaa tulvavesille. Uomassa kesäisinkin hiljalleen virtaava vesi mahdollistaisi kalojen nousun uomaan, Puustinen lisää.

Oivanen korostaa ojituksen merkitystä satotason nousulle. Ojitus pitää maan rakenteen kunnossa ja ravinteet pellossa.

Lisätietoja: Järki-hankkeen projektipäällikkö Eija Hagelberg, 0500 609 526, eija.hagelberg@bsag.fi

www.jarki.fi

Järki-hanke on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua ja monimuotoisuutta järkevillä ratkaisuilla. Hanketta rahoittavat muun muassa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophie von Julinin säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto.