Järki-tiedote: Perinteinen laidunnus lisää kasvien lajimäärää

Juha Pykälä: Itämerta pelastetaan laiduntamalla rantaniittyjä

Merenrantojen rantaniityillä käyskentelevät karjalaumat ovat mukana Itämeren pelastustalkoissa. Rehevöityneen meren rantaniityt kasvavat helposti umpeen ja ruovikoituvat ilman laidunnusta.

Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pykälä on tutkinut laidunnuksen vaikutusta luonnonlaidunten ja niittyjen lajistoon. Kuvio on selkeä. Luonnonniittyjen laiduntaminen lisää kasvien lajimäärää, kun se samalla vähentää laitumien fosforin ja typen määrää.
– Monimuotoisuus kärsii, jos niityille ja kedoille tulee lisää ravinteita esimerkiksi lisälannoitteina. Rehevöityneen niityn merkkejä ovat mm. heinien, nokkosten, valkoapilan ja peltorikkakasvien runsastuminen. 
– Arvokkaimmat alueet ovat sellaisia, joissa on laidunnettu yhtäjaksoisesti pitkään, kymmeniä ja jopa satoja vuosia.

Luonnonlaidunten kasvilajisto on erittäin rikas. Pykälä kertoo, että lajeja on laskettu parhaimmillaan jopa nelisenkymmentä neliömetrillä. Laiduntamisen vähenemisen myötä niittyjen ja ketojen monimuotoisuus on uhanalaistunut. Kuitenkin nämä perinnebiotoopit ovat tärkeitä maisemalla ja maisemaa arvostavalle ihmiselle.

Laitilalainen luomutilallinen Riitta Saloniemi laiduntaa tilansa nautoja, vuohia ja hevosia. Hän on vakuuttunut siitä, että eläimet viihtyvät laitumella. Tilalla tuotetaan ja sieltä myydään muun muassa raakamaitoa. Maidosta valmistetaan myös oman tilan juustolassa juustoja.

Saloniemi sanoo, että juustoihin tulee uusia makuja ja jopa värisävyjä sen mukaan, millaisella laitumella ympäristöä hoitavat eläimet ruokaansa syövät.
Ketoja ja tuoreita niittyjä on eniten eteläisessä Suomessa. Laajimmat merenrantaniityt löytyvät Perämeren rannoilta, kun taas metsälaitumia ja hakamaita on eniten Itä- ja Keski-Suomessa, missä karjaakin on eniten.

Lisätietoja: Järki-hankkeen projektipäällikkö Eija Hagelberg, 0500 609526, eija.hagelberg(at)bsag.fi

www.jarki.fi

Järki-hanke on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua ja monimuotoisuutta järkevillä ratkaisuilla. Hanketta rahoittavat muun muassa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, Sophie von Julinin säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto