Kestävän maatalouden uutiskirje 1/2020

Sopii toivoa, että näin lämmin ja märkä talvi on sittenkin vain poikkeus, ei uusi normaali. Lämpimiä talvia on ollut ennenkin, mutta lahjomaton Celsius-mittari osoittaa, että ilmaston lämpeneminen on kiistämätön tosiasia.

Ääreviä sääolosuhteita on luvassa takuuvarmasti. Maataloudessa alkaa olla kova kiire löytää sopeutumiskeinoja ääreviin sääoloihin. Muuten voi yllättää iso nälkä täällä Suomessakin. Veden hallinta tulee varmasti nousemaan yhdeksi tulevaisuuden pääteemaksi maataloudessamme. Miten pitää vesi, pintamaa ja ravinteet pellossa, kun vettä piiskaa taivaalta kuukausikaupalla? Tai miten edes hidastaa niiden päätymistä vesistöihin, Itämerta myöten? Kysymys on haastava nimenomaan kasvukauden ulkopuolella, joten talviaikaiseen vedenhallintaan pitää nyt laittaa paukkuja.

Tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden välistä yhteistyötä tarvitaan nyt entistä enemmän. Mietintämyssyt pitää nyt painaa syvälle päähän ja ideat laittaa jakoon. Ei vaivuta alakuloon, vaan haetaan ne ratkaisut. Kyllä me selviämme tulevista haasteista, kun yhdessä teemme.

Hyvää kevään odottelua uutiskirjeen lukijoille!

Hiiliopas perehdyttää maaperän hiileen ja hiiliviljelyyn

”Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin” julkaistiin Carbon Action -alustalla tammikuussa. Dosentti Jussi Heinonsalon toimittama, lähes 20:n asiantuntijan voimin kirjoitettu opas perehdyttää lukijan maaperän hiileen, sen varastoihin ja prosesseihin, mittaustapoihin sekä siihen, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja miten sitä voidaan edistää. Opas on suunnattu kaikille maatalousmaan hiilensidonnasta kiinnostuneille, ja sen voi lukea täältä.

Kaikki keinot käyttöön peltojen vesistövaikutusten vähentämisessä

BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer sekä projektijohtaja Eija Hagelberg puntaroivat blogitekstissään keinoja peltojen vesistövaikutusten vähentämiseen. Ravinteiden ja kiintoaineksen pitäminen pellossa kasvien käytössä etenkin sateisena talvena on suuri haaste. Niiden huuhtoutuminen pelloilta Itämereen ja muihin vesistöihin on ongelma, jota ilmastonmuutos pahentaa entisestään. Ongelma on monimutkainen, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia menetelmiä. Lue koko blogiteksti täältä.

Esittelyssä Carbon Action -alustan uusimmat työntekijät

BSAG:n kestävän maatalouden tiimi laajeni, kun joukkoon liittyi suunnittelija Veera Naukkarinen. Lue Veeran haastattelu täältä.

Ilmatieteen laitoksella tutkimuskoordinaattorina aloittanut Layla Höckerstedt koordinoi mm. Carbon Action -alustalla toimivaan MULTA-hankkeeseen liittyvää tutkimusta. Laylan haastattelu luettavissa täältä.

Atria ja Sinebrychoff mukaan Carbon Action -yritysryhmään

Yritykset liittyvät Carbon Action -yritysryhmään uusien Itämeri-sitoumusten kautta. Atrian sitoumuksen ytimessä on parantaa ympäristökestävää ruokaketjua ja kotieläintuotantoa. Keskiössä on tuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen, ravinteiden kierrätyksen tehostaminen sekä maaperän kuntoa ja hiilensidontaa parantavien menetelmien edistäminen. Atria osallistuu Carbon Actioniin mm. kouluttamalla omia asiantuntijoitaan ja tuottajiaan sekä viestimällä parhaista käytännöistä ja tutkimustuloksista. Lue lisää.

Sinebrychoffin Itämeri-sitoumuksen pääteema on hiili arvoketjussa. Sinebrychoffin oman tuotantotoiminnan lisäksi sitoumuksen keskiöön on valittu merkittävimmän raaka-aineen eli mallasohran alkutuotanto. Alkutuotannon kannalta merkittävässä roolissa on tavoite ”Kohti hiiliviljeltyä jouluolutta”. Työ linkittyy BSAG:n Carbon Action -alustaan. Sitoumuksessa tullaan keskittymään BSAG:n ja eritoten Carbon Action -alustan toiminnasta tiedottamiseen ja kouluttamiseen Sinebrychoffin henkilöstölle. Lue lisää tästä.

**Qvidjan tutkimuspellon hiilitasetta mitataan automaattisesti eddy kovarianssi -laitteistolla. Vuoden 2019 nurmisato ja hiilensidonta olivat n. kaksinkertaisia vuoteen 2018 verrattuna.**

Carbon Action Stn MULTA -hanke tuottaa tietoa peltojen hiilensidonnasta

Tutkimuspellot ovat heräilemässä aikaiseen kevääseen ja kenttätyöt saadaan pian käyntiin. Tutkijat ovat analysoineet kasvukausien 2018 ja 2019 aineistoa ahkerasti talven aikana. Carbon Action -intensiivikoealana toimivan Qvidjan tutkimuspellolla nurmisato ja hiilensidonta olivat noin kaksinkertaisia vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna. Vuoden 2019 satoa ja hiilensidontaa paransivat maaperän parantunut kunto ja vähemmän helteinen sää. Lisäksi nurmi jätettiin niitettäessä hiiliviljelysuositusten mukaisesti pidemmäksi kuin vuonna 2018, minkä vuoksi sen kasvu palautui nopeasti niittojen jälkeen.
(teksti ja kuva: tutkimuskoordinaattori Layla Höckerstedt / Ilmatieteen laitos).

MULTA-hankkeen Policy Brief -sarjan ensimmäinen julkaisu ”Maatalousmaan hiilivaraston hoito vaatii viljelymenetelmien päivittämistä” ilmestyi 26.2. Ensimmäisen Policy Briefin aiheena on peltomaan maaperän hiilivaraston tilanne Suomessa, sekä varaston lisäämisen mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Voit lukea sen täältä.

**Ravinnekierto maataloudessa. Manure Standards -hanke, Luonnonvarakeskus**

SuMaNu mukana ravinteiden kierrättämisen keinoja kartoittaneessa asiantuntijatyöpajassa

Itämeren alueen maille tehdään Suomen johdolla HELCOMissa yhteistä strategiaa ravinteiden kierrättämisen edistämiseksi. Strategia on yksi Suomen HELCOM-puheenjohtajuuskauden päätavoitteista. Ravinteiden kierrättämisen visio ja tavoitteet sovittiin jo viime kesäkuussa ja nyt HELCOM, yhdessä maatalous- ja ympäristöministeriöiden sekä EU:n Itämeren alueen strategiatoimijoiden (ml. SuMaNu-hanke) kanssa järjesti ravinteiden kierrättämisen strategian toimenpiteistä kansainvälisen asiantuntijatyöpajan. Työpajassa käsiteltiin ravinnevirtoja laajasti, mutta erityisesti tarkasteltiin eläintuotannon lannan ja jätevesien ravinteiden kierrättämisen mahdollisuuksia ja keinoja. Lue työpajasta lisää täältä.

**Soil at risk -ympäristösymposion järjestävät yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Ympäristötiedon foorumi ja BSAG. Kuva: Maj ja Tor Nesslingin Säätiö**

Soil at Risk -symposion suunnittelu etenee

25.11.2020 Finlandia-talossa pidettävän Soil at risk -symposion suunnittelu etenee vauhdikkaasti. Tällä hetkellä mukaan on lupautunut jo huipputason kansainvälisiä puhujia: professorit Franciska de Vries, Matthias Rillig, Thomas Keller ja Jean-Francois Soussana, sekä Ronald Vargas YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöstä (FAO). Symposion kotisivut avataan maaliskuussa. Laittakaa päivä kalenteriin, huipputapahtuma tulossa!

Menovinkit

5.3.2020, Salo. Täsmäviljelyfoorumi. Lue lisää.
11.3.2020, Seinäjoki. Miten maan kasvukuntoa voidaan parantaa? Ohjelma tässä. Ilmoittautuminen viimeistään tänään 5.3.2020.
17.3.2020, Technopolis, Ruoholahti, Helsinki.
Lisäarvoa palkokasveilla –seminaari. Ilmoittaudu mukaan 10.3. mennessä. Lisätietoa ja ohjelma tässä.
19.-20.3.2020, Pietari, Venäjä
XXI Kansainvälinen Baltic Sea Day -ympäristöfoorumi. Lue lisää täältä.
25.3.2020, Mäntsälä. VILKKU plus -hankkeen Onko ympäristötoimenpiteistä hyötyä? -tilaisuus. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tässä.
25.-27.3.2020, Saltsjöbaden, Ruotsi. SuMaNu-hanke järjestää yhdessä BONUS RETURN -hankkeen kanssa työpajan ’Mission Blue Baltic – Healthy Oceans, Coast and Inland Water’. BONUS RETURN -hanke selvittää miten ekoteknologioita voidaan käyttää muuttamaan ravinteiden ja hiilen karkaaminen ympäristöuhasta mahdollisuudeksi. SuMaNu puolestaan keskittyy ravinteiden kestävään kierrättämiseen. Alan asiantuntijoiden toivotaan auttavan näiden teemojen syventämisessä ja uusien ratkaisujen löytämisessä.
26.3.2020, Knehtilän tila, Hyvinkää. Agroekologisten symbioosien verkostot -hankkeen tulosseminaari. Ilmoittautuminen 18.3. mennessä täältä.
14.–15.4.2020, Vuokatti. Kestävät viljelytavat pohjoisessa – myytinmurtamista peltoviljelyn ilmastovaikutuksista -työpaja. Lue lisää täältä.
5.5.2020, Helsinki. Maatalouden ympäristövaikutusten MATO-tutkimusohjelman seminaari. Seuraa Ympäristöhallinnon koulutuskalenteria.
15.-16.5.2020, Kauhava. Lakeus maa- ja metsätalousmessut. Lisätietoa tässä.
15.6.2020, Turku. Centrum Balticumin järjestämä Itämeri-foorumi. Lue lisää täältä.
15.-17.6.2020, Wien. 4th European Sustainable Phosphorus Conference. Lisätietoa ja ohjelma tässä.
20.-22.6.2020, Helsinki. 28th General meeting of European Grassland Federation. Lisätietoa ja ilmoittautaminen tässä.

**Laura Höijer esitteli Carbon Actionia Madridin 4per1000 -tilaisuudessa joulukuussa. Kuva: BSAG**

Luku- ja kuunteluvinkit

BSAG:n asiantuntijat ovat viime kuukausina osallistuneet aktiivisesti eri tilaisuuksiin esitelmöinnin merkeissä. Näitä ja tilaisuuksien muita esitelmiä voi katsoa jälkikäteen videotallenteista:

BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer puhui 4per1000 -tilaisuudessa Madridin ilmastokokouksessa 11.12.2019. Esitelmä löytyy ”high level segment” -videoista.
Hihat heilumaan – Kohti ilmastokestävämpää maataloutta -seminaari järjestettiin Mikkelissä 16.1.2020. Tilaisuudessa puhui BSAG:n koulutuspäällikkö Sanna Söderlund. Tallenne katsottavissa ProAgrian YouTube-kanavalla.
Pelto tuottamaan -teemailta järjestettiin Mäntsälässä 27.1.2020. Puhumassa myös BSAG:n Eija Hagelberg. Esitysten tallenne katsottavissa Uusimaaseutu -YouTube-kanavalla.
Eija Hagelberg puhui Vesistökunnostusverkoston seminaarissa 11.2. Esitykset löytyvät täältä.
Maataloustieteen päivien 8.-9.1.2020 esitelmä- ja posteritiivistelmät löytyvät tästä osoitteesta.
OSMO-hankkeen maan kasvukunnon hoidon työkalupakki: käytännönläheisiä tietokortteja ja tutkimusjulkaisuja.
ProAgrian YouTube-kanavalta löytyy useita videoita kerääjäkasvien viljelykokemuksista.
4per1000 Highlights -video tiivistää 11.12.2019 järjestetyn 4per1000 -päivän annin hyvin.
Carbon Action -alustalla mukana oleva maanviljelijä Marja Oesch kertoo blogissaan motivaatiostaan ryhtyä hiiliviljelijäksi.
Hankkeen ”Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)” loppuraportti löytyy täältä. Hanke oli toteutettu Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.

Seuraava Kestävän maatalouden uutiskirje ilmestyy 5.6.2020.

Voit liittyä uutiskirjeen postituslistalle tässä.
Jos haluat poistua listalta, ota yhteyttä elena.belle@bsag.fi.