Katse monimuotoisuuteen
Kesä tulee ja maapallo pyörii. Meitä ympäröivä luonto ei ymmärrä ihmisten tämänhetkisistä ongelmista mitään, vaan elämä jatkuu planeetallamme, osin jopa normaalia puhtaampana. Rauhallista ja seesteistä ei elo luonnossa kuitenkaan ole: jokainen eliö käy jatkuvasti omaa kamppailuaan elossa säilymisen puolesta, elintilaa ja ravintoa kun tarvitsevat kaikki muutkin lajit ja lajitoverit.
Monimuotoisessa ympäristössä on paikkansa lukuisille eri eliölajeille. Samalla se toimii hyvänä puskurina äkillisiä muutoksia vastaan, ja siitä syystä luonnon monimuotoisuutta kannattaa vaalia aina ja kaikessa. Tästä puskurista on hyötyä myös ruuantuotantoalueilla. Maataloudessa voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta monin erilaisin toimenpitein sekä maaperässä että maan päällä: esimerkiksi monipuolinen viljelykasvivalikoima, kerääjäkasvit, kestävä laidunnus ja pölyttäjäkaistat ovat hyväksi luonnolle ja sitä kautta myös meille ihmisille. Maataloudessa tehtävillä oikeilla toimilla suojellaan myös Itämeren monimuotoisuutta. Kun luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on mukana viljelysuunnittelussa alusta lähtien, ei ruuantuotannosta tarvitse tinkiä. Pitää vaan sijoittaa toimenpiteet kohdilleen, niin kaikki hyötyvät.
Tänään vietetään maailman merien päivää ja viime perjantaina vietettiin maailman ympäristöpäivää. Pidetään kuitenkin ympäristöstä hyvää huolta vuoden jokaisena päivänä, niin se pitää meistä huolen.
Hyvää kesää kaikille uutiskirjeen lukijoille
toivottaa BSAG:n väki
Mukaan mahtuu, tervetuloa Klubiin! Kuva: Sanna Söderlund
Carbon Action Klubi on avattu – tervetuloa kaikki maaperästä kiinnostuneet viljelijät!
Carbon Action Klubi tarjoaa ajantasaista tietoa maaperän kasvukunnon hoidosta, hiilen varastoitumisesta, maatalousympäristön monimuotoisuudesta sekä erilaisista tapahtumista ja webinaareista aihepiirien tiimoilta. Klubi liittyy kiinteästi Carbon Action -hankkeessa tehtävään tutkimukseen ja yhteistyöhön siihen kuuluvien viljelijöiden kanssa. Lue lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan.
Carbon Action Svenskfinland -hankkeen myötä maaperän ihmeisiin päästään nyt tutustumaan myös ruotsiksi. Kuva: Eija Hagelberg
Carbon Action Svenskfinland -hanke tuo hiiliviljelytietoa Suomen ruotsinkielisille viljelijöille
Carbon Action -alustan toiminta laajeni Suomen ruotsinkielisille alueille, kun ruotsinkielinen Carbon Action Svenskfinland -hanke käynnistyi keväällä SLC:n, Jordfondenin ja Svenska Kulturfondenin rahoittamana. Tavoitteena on tuoda Carbon Actionin oppeja myös ruotsinkielisille viljelijöille. Hankkeen myötä BSAG:n joukkoon liittyi projektipäällikkö Anne Antman. Lue hankkeesta sekä Anne Antmanista tarkemmin täältä.
Hankkeen puitteissa tuotetaan viljelijöille suunnattua ruotsinkielistä materiaalia. Ensimmäisten joukossa ovat valmistuneet ruotsinkieliset Carbon Action -nettisivut, sekä Jussi Heinonsalon toimittama Hiilioppaan ruotsinkielinen käännös Kolguide – översikt över kolet i marken och grunderna i kolbindande jordbruk. Lue lisää täältä.
Kerääjäkasvit auttavat hiilensidonnassa, parantavat maan vesitaloutta ja kasvukuntoa, sekä lisäävät monimuotoisuutta. Kuva: Sanna Söderlund
BSAG:n Kerääjäkasviopas on ilmestynyt
Suunnittelija ja viljelijä Eliisa Malinin kirjoittamaan oppaaseen on koottu perustietoa kerääjäkasveista sekä vinkkejä ja ohjeita kerääjäkasvien käytön aloittamiseen. Oppaan sivuilta löydät mm. kerääjäkasvitaulukon, jonka avulla seoksen suunnittelu helpottuu. Paras työkalu oman seoksen testaamiseen ja uuden suunnitteluun on kuitenkin tutkija, maanviljelijä Tuomas Mattilan kehittämä kerääjäkasviratkaisin. Lue lisää täältä.
Kerääjäkasvioppaan sekä -ratkaisimen löydät täältä.
Alsikeapila on pölyttäjiä houkutteleva ja pölyttäjiä tarvitseva yleisesti viljelty rehukasvi. Kuva: Eija Hagelberg
Nousussa: Regeneratiivinen eli uudistava maatalous
Ympäristöystävällisen maatalouden termistöön on noussut käsite ”regeneratiivinen eli uudistava maatalous”. Alkuun varsinkin Yhdysvalloissa näkyvyyttä saavuttanut käsite (engl. regenerative agriculture) on vähitellen rantautunut myös Suomeen. Maaperän hoito on tämän lähestymistavan ytimessä. BSAG:n tuottama uunituore artikkeli selittää mistä on kysymys, sekä antaa politiikkasuosituksia uudistavan maatalouden edistämiseksi.
Myös kaupunkialueilla ja taajamissa löytyy niittyjä ja muita viheralueita, joilla hiilen varastointia maaperään voidaan toteuttaa tehokkaasti. Kuva: Eija Hagelberg
Kaupungeissakin halutaan sitoa hiiltä maaperään
Myös kaupungeissa on potentiaalista pinta-alaa hiilen varastoimiselle takaisin maaperään. Yhteyttämiseen perustuvan hiilensidonnan periaatteet ovat samat maalla ja kaupungissa, joten Carbon Action -tutkimuksessa ja tekemisessä opittua voidaan käyttää myös kaupungeissa. Kaupunkihiiliviljelyyn liittyvä ensimmäinen yhteistyö on aloitettu Helsingin kaupungin OmaStadi-projektissa. Lue lisää.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski (toinen oik.) esittelee mittauslaitteistoa koepellolla Qvidjassa. Kuva: Laura Höijer
Hiilensidonnan todentamisjärjestelmän kehitystyö vauhdissa MULTA-hankkeessa
Carbon Action -alustalla toimivan MULTA-hankkeen edistyessä voidaan pian määrittää hiilensidontaan liittyvät hyödyt, mahdolliset riskit ja ennustaa tuloksia pitkällä aikavälillä. Hyödyntäen hankkeessa syntyviä tuloksia on myös mahdollista luoda raamit sille, kuinka hiiliviljelijöille voidaan hyvittää syntyneet hiilinielut krediittien ja kompensaatioiden muodossa. Lue lisää.
Myös pellot ovat ekosysteemejä, ja niillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Kuva: Eija Hagelberg
Pellolla edistämässä luonnon monimuotoisuutta
Luonnon monimuotoisuudesta puhutaan liian vähän – luontoa vaivaa viestintävaje. Viljelytoimenpiteiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät helposti ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten varjoon. Tämä johtuu osittain siitä, että tiedot luonnon monimuotoisuudesta pelloilla ovat niukkoja ja hajanaisia. Lisää kaivattua tietoa on tulossa. STN FOOD -ohjelmassa tutkitaan pellon maanalaista ja maanpäällistä monimuotoisuutta – sekä pohditaan aiheen kytkemistä ihmisten terveyteen. FOOD-ohjelmassa on kolme hanketta, joista yksi on Carbon Action -alustalla toimiva MULTA-hanke. Lue lisää.
Maaperän laatuun perehtymistä Tuomas Mattilan johdolla. Tuomas Mattila on myös yksi Soil at risk -symposiumin puhujista marraskuussa. Kuva: Laura Höijer
Soil at risk -symposiumi Finlandia-talolla 25.11.2020
Symposiumin kotisivuilla on julkaistu kaksi blogia ja videota. Aiheina “Soil at risk – action needed” sekä “Soil teeming with life slows climate change”. Kannattaa käydä lukemassa ja katsomassa sekä ilmoittautua mukaan symposiumiin. Soil at risk -symposiumin järjestävät yhdessä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Ympäristötiedon foorumi ja BSAG.
Lighthouse farms -verkosto kokoaa kestävän maatalouden edelläkävijöitä ympäri maailmaa
Hollantilaisen Wageningenin yliopiston koordinoimaan kansainväliseen verkostoon kuuluu yksitoista maatilaa tai yhteisöä, joissa tuotetaan ruokaa erityisen kestävällä ja edistyksellisellä tavalla. Verkostosta löytyy myös kotimainen edustaja – Knehtilän tilan ympärillä toimiva Palopuron agroekologinen symbioosi Hyvinkäältä. Knehtilän tila on myös yksi Carbon Action -hiilitiloista.
BSAG haastatteli Lighthouse farms -verkoston koordinaattori Annemiek Pas Schrijveria, agroekologiseen symbioosiin liittyvää väitöskirjaa tekevää Kari Koppelmäkeä ja Knehtilän tilan viljelijä Markus Eerolaa. Lue juttu täältä.
Paikallista vesienhoitotoimintaa Ruotsissa. Kuva: Baltic Compass -hanke
Ruotsissa panostetaan paikallistoimintaan rehevöitymisen torjumiseksi
Vuodesta 2018 lähtien toiminut pilottihanke LEVA (Lokalt engagemang för vatten) on saavuttanut niin hyviä tuloksia sekä hallinnon että viljelijöiden näkökulmasta, että sitä halutaan jatkaa ja laajentaa. Paikallisten valuma-aluekoordinaattorien määrää, ja sitä myötä kohdealueiden määrää halutaan seuraavassa vaiheessa nostaa 20:stä 80:een. Helmikuussa julkaistu valtion virallinen selvitys esittää myös kunnille suurempaa roolia valuma-alueiden vesienhallinnassa ja ympäristötyössä, ja että EU:n maaseudun ympäristökorvausten tulisi perustua ympäristöhyötyihin toimenpide- tai hehtaariperusteisen korvauksen sijaan. Ruotsin maatalousvirasto Jordbruksverket selvittää parhaillaan tulosperusteisten korvausten mahdollisuuksia yhdessä viljelijöiden ja Waterdrive Interreg -hankkeen kanssa. BSAG on mukana Waterdrive-hankkeessa.
Lisää aiheesta voit lukea mm. LEVA-hankkeen yhtenä toimeenpanijana olevan maa- ja metsätaloustuottajien LRF:n sivuilta.
Lisää uutisia Waterdrive-hankkeesta löydät englanniksi hankkeen sivuilta.
Valuma-aluekohtaisessa suunnittelussa tarkastellaan metsä- ja maatalousmaiden vesitaloutta kokonaisuutena. Kuva: Salaojayhdistys ry.
Maa- ja metsätalouden vesitalouden hallinnan suuntaviivat laadittiin laajan sidosryhmätyön pohjalta
Maa- ja metsätalousministeriö on tunnistanut tarpeen uudistaa toimintatapoja ja hakea sektorirajat ylittäviä ratkaisuja maa- ja metsätalouden vesienhallintakysymyksessä muuttuvassa ilmastossa. BSAG osallistui myös laajaan sidosryhmätyöhön. Työn pohjalta syntyneet suuntaviivat kytkevät yhteen ruokaturvan, puhtaan ympäristön ja kestävän biotalouden tavoitteet ja ohjaavat toimeenpanoa niin, että nämä tavoitteet voidaan yhdistää myös käytännössä. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, kohdentamista ja toimijoiden osallistamista valuma-aluetasolla.
”Valuma-aluekohtainen tarkastelu, jossa alueiden tarpeita tunnistetaan ja mahdollisuuksia hyödynnetään koko aluetta hyödyttävällä tavalla, edellyttää tiivistä ja poikkialaista yhteistyötä. Tämän vuoksi koettiin jo suuntaviivojen laadintavaiheessa tarpeelliseksi kuulla mielipiteitä ja näkökulmia mahdollisimman laajalta sidosryhmältä. Tuottavien maa- ja metsätalousalueiden kuivatusojien osalta on varauduttava muuttuviin sää- ja vesioloihin ja toteutettava kunnostukset siten, että vaikutukset vesistöihin ja luontoon jäävät mahdollisimman pieneksi. Hyvän kasvukunnon edellytyksien ollessa kunnossa myös vesiensuojelutoimenpiteistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti”, painottaa vesitalousasiantuntija Olle Häggblom Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Julkaisu MMM 6/2020 ”Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä” löytyy täältä.
Koko Suomen maaseutu on oivallinen lähimatkakohde tänäkin kesänä. Kuvan naudat Carbon Action -hiilitilojen joukkoon kuuluvalla Suutarin tilalla Taipalsaarella. Kuva: Eija Hagelberg
Menovinkit
|
|
|
|
|
Kestävä ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus ovat kantavia teemoja kevään uutuuskirjoissa. Kuva: Eija Hagelberg
Lukuvinkit
|
|
|
Kevään aikana on julkaistu lukuisia maatalousaiheisia blogitekstejä:
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Seuraava Kestävän maatalouden uutiskirje ilmestyy 1.9.2020.
Voit liittyä uutiskirjeen postituslistalle tässä.
Jos haluat poistua listalta, ota yhteyttä elena.belle@bsag.fi.