Seosviljely on tulevaisuutta. Perinteisempien palko-viljaseosten ohella uudet mahdollisuudet houkuttelevat. Testissä Luonnonvarakeskuksen koeruudulla härkäpapu ja värikasvi pietaryrtti.
Kuva: Sanna Söderlund
MONOKULTTUURISTA MONIKULTTUURIIN
Haasteelliset säät ovat jälleen koetelleet kasvinviljelyä ja aiheuttaneet viljelijöille harmaita hiuksia: liian märkää, liian kuivaa, vuoron perään, väärään aikaan. Hyvä sato on ykköstavoite myös ympäristön kannalta, Itämerestä ilmastoon: epäonnistuneessa sadossa resurssit on heitetty hukkaan.
Verrattuna monokulttuuriin on monipuolisessa viljelyjärjestelmässä suurempi todennäköisyys, että joku kasvi menestyy. Viljelyjärjestelmien monipuolistamiseksi meillä on jatkuva tarve tutkia ja kokeilla, mitä kaikkea Suomessa voitaisiin viljellä. Luken erikoiskasvipäivässä Jokioisilla keskityttiin uutuuksiin. Värikasvit, kuten morsinko ja eksoottisen kuuloiset ravintokasvit, kuten hirssi ja soijapapu voivat kuulua yleisesti viljelykasveihimme jo muutaman vuoden kuluttua, kunhan koko ketju saadaan toimimaan. Mahdollisuuksia löytyy lisää, kun otetaan mukaan vaihtoehtoiset viljelymenetelmät: seos-, rivi- ja kaistaviljely. Seosviljelyssä hyödynnetään kumppanuuskasveja, ja on todennäköistä, että edes yksi seoksen kasveista selviää ennakoimattomissa sääolosuhteissa.
Uusissa lajeissa ja menetelmissä löytyy haasteita, mutta ne ovat ratkaistavissa, onhan ihminen käynyt kuussakin. Siksi kannustamme tutkijoita, päättäjiä, neuvojia ja viljelijöitä rohkeaan etukenoon: uusia ratkaisuja tarvitaan ympäristön, ruokaturvan, kannattavuuden ja viljelijöiden hyvinvoinnin takia. Joskus uusi konsti voikin olla parempi kuin pussillinen vanhoja.
Baltic Sea Action Group toivottaa hyvää syksyä uutiskirjeen lukijoille!
Carbon Action Svenskfinland –hankkeen webinaareissa opitaan maan kasvukunnosta ja maaperän mikrobeista. Kuva: Sanna Söderlund
CARBON ACTION SVENSKFINLAND –HANKKEEN WEBINAARISARJA ALKAA
Keväällä käynnistynyt Carbon Action Svenskfinland -hanke tarjoaa syksyn aikana mielenkiintoisia, ruotsinkielisille viljelijöille suunnattuja webinaareja. Hankkeen ensimmäisessä webinaarissa 8.10 BSAG:n Anne Antman esittelee hiiliviljelyn perusteita ja maanviljelijä Patrick Nyström kertoo miten ja miksi hän omalla Verkatakkilan tilallaan tekee työtä maan kasvukunnon parantamiseksi. Verkatakkilan tilaan voi tutustua ruotsiksi ja suomeksi. Ilmoittaudu mukaan webinaariin tästä. Webinaarisarja jatkuu 28.10 professori Kristina Lindströmin (Helsingin yliopisto) luennolla. Lindström kertoo maaperän mikrobeista ja niiden vaikutuksesta mm. ravinteiden saatavuuteen ja viljelykasvien kasvuun. Carbon Action –sivuston tapahtuma -osioon päivitetään syksyn mittaan lisätietoa tulevista webinaareista.
Verkatakkilan tilan Sirkku Puumala ja Patrick Nyström ovat monipuolisesti mukana Carbon Actionissa – niin suomeksi kuin ruotsiksikin! Kuva: Sanna Söderlund
CARBON ACTION –HIILITILAT ESITTÄYTYVÄT
Keväällä 2020 on alkanut Tilaesittelyt-sarja, jossa esitellään Carbon Action –hiilitiloja. Lue lisää ja kuuntele samalla Carbolla on asiaa! -podcasteista hiiliviljelijöiden ajatuksia tältä kesältä.
Carbon Action Klubi tarjoaa jäsenilleen uunituoretta tietoa – maan kasvukunto keskiössä. Kuva: Sanna Söderlund
LIITY OSAKSI EDELLÄKÄVIJÖIDEN JOUKKOA – TERVETULOA CARBON ACTION KLUBIIN!
Keväällä perustettuun Carbon Action Klubiin on liittynyt hiiliviljelystä ja uudistavasta maanviljelystä kiinnostuneita viljelijöitä ympäri Suomea. Uudet jäsenet toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi! Klubin jäsenenä saat kahden kuukauden välein ilmestyvän uutiskirjeen ja pääset esimerkiksi kuuntelemaan hiiliviljelykouluttajiemme laadukkaita verkkoluentoja. Talvella on tulossa useita Klubi-webinaareja, joiden aiheina ovat muun muassa kerääjäkasvit, nurmituotanto, laidunnus, ravinteiden kierrätys ja niittokorkeus.
Lue lisää Klubista ja liity mukaan täältä.
Pellon vesitalouden hallinta on tärkeässä roolissa maan kasvukunnon parantamisessa. Kuva: BSAG
JATKUVATOIMISET KOSTEUSANTURIT ANTAVAT TIETOA PELLON VESITALOUDESTA
Pellon vesitalous on tärkeässä roolissa paitsi hyvän sadon tavoittelussa, myös vesistöjen suojelussa. Carbon Action –alustalla toimivassa STN MULTA-hankkeessa etsitään keinoja hyödyntää peltomaahan asennettujen kosteusantureiden mittaustuloksia. Lue lisää Tuomas Mattilan ja Reija Heinosen blogista täältä.
Eläintuotannossa syntyvien ravinteiden kierrätys on välttämätöntä Itämeren hyvinvoinnin takia.
Luonnonlaitumilla ravinteiden kierrätys tapahtuu luonnonmukaisesti. Kuva: Saara Kankaanrinta
TULE KESKUSTELEMAAN RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSESTÄ
Euroopan unioni on aluepolitiikassaan tukenut useita kestävää maataloutta ja ravinteiden kierrätystä edistävää hanketta ja aloitetta. EU:n Itämeren alueen strategiassa ravinteiden kierrätystä on erityisesti edistetty kahdella politiikka-alueella ’Biotalous’ ja ’Ravinteet’, mikä tällä hetkellä konkretisoituu kahden alustahankkeen BSR Water:in ja SuMaNu:n työssä. Hankkeet kokoavat viimeisimmän tiedon ja parhaat käytännöt Itämeren alueella ja antavat näiden sekä sidosryhmäkeskustelujen pohjalta suosituksia mm. ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi.
Seuraava mahdollisuus osallistua keskusteluihin ja jakaa näkemyksiä on 30. syyskuuta ravinteiden kierrätystä koskevassa kansainvälisessä, etäyhteyksin toteutettavassa asiantuntijatyöpajassa. Tilaisuuteen toivotaan asiantuntijoita ja asiasta kiinnostuneita laajalti sekä maatalouden että vesihuollon puolelta ja niihin kytkeytyviltä aloilta. SuMaNu ja BSR Water järjestävät työpajan osana EUSBSR:n vuosifoorumia. Työpajan tuloksia hyödynnetään hankkeiden suositusten tarkentamisessa ja sen anti esitellään EUSBSR vuosifoorumissa. Lisätietoa työpajasta ja ilmoittautumisohjeet täältä. Marraskuussa (26.11.) järjestetään SuMaNun suosituksista myös kansallinen suomenkielinen keskustelutilaisuus, johon ilmoittautuminen avataan myöhemmin
Lue SuMaNu-hankkeesta BSAG:n sivuilla.
Carbon Action sosioteknisen muutoksen mallin kautta tulkittuna. Kuva: BSAG
SYSTEEMINEN MUUTOS – MITÄ SE TARKOITTAA? ESIMERKKINÄ CARBON ACTION
Carbon Action alustan isona tavoitteena on systeeminen muutos kohti uudistavaa eli regeneratiivista maataloutta. Tämä muutos on myös keskeinen osa tavoitteissa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kestävää ruokajärjestelmää.
Tätä muutosta pyritään kiteyttämään yhteen kuvaan tuoreessa blogissa.
LIFE CarbonFarmingScheme -hanke tuottaa tietoa keinoista, joilla maa- ja metsätalouden
harjoittajia voitaisiin kannustaa hiiltä sitoviin monihyötyisiin toimenpiteisiin. Kuva: Sanna Söderlund
HIILENSIDONNAN KANNUSTIMET TESTISSÄ UUDESSA HANKKEESSA
Viljelijöiden ja metsänomistajien toimilla on huomattava potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Parhaimmillaan toimenpiteet tuottavat lisäksi monihyötyisiä ekosysteemipalveluita. LIFE CarbonFarmingScheme -projektin tavoitteena on edistää uuden tyyppisten hiilensidonnan kannustimien käyttöönottoa maa- ja metsätaloudessa Euroopassa. Hankkeen edetessä BSAG tulee yhdessä hiilimarkkina-alusta Puron kanssa kutsumaan viljelijöitä, metsänomistajia ja hallintoa yhteistyöhön testaamaan hiiliviljelyn kannustin- ja korvausmalleja. Lue lisää hankkeesta täältä.
Menovinkit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Luku- ja kuunteluvinkit
|
|
|
|
Seuraava Kestävän maatalouden uutiskirje ilmestyy 1.12.2020.
Voit liittyä uutiskirjeen postituslistalle tässä.
Jos haluat poistua listalta, ota yhteyttä elena.belle@bsag.fi.