Lannan happokäsittely keskusteluun Brysselissä


Uutiset / 5.12.2018

Ammoniakkipäästöt ja lannan happokäsittelytekniikat herättivät aktiivista keskustelua, kun BSAG matkasi Baltic Slurry Acidification -hankkeen tiimoilta Brysseliin välittääkseen viestiä maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisestä.

BSAG järjesti ammoniakkipäästöjä ja lannan happokäsittelyä käsitelleen seminaarin kuunvaihteessa maatalousjärjestöjen kattojärjestön Copa-Cogecan tiloissa Brysselissä. Seminaari perehdytti muun muassa tutkijoita sekä maatalous- ja ympäristöjärjestöjen, liike-elämän ja poliittisen ohjaukseen osallistuvien tahojen edustajia ammoniakkipäästöjen ja lannan happokäsittelytekniikoiden maailmaan. Ammoniakkipäästöt muuntuvat ilmakehässä typeksi, joka päätyy laskeuman kautta Itämereen, heikentäen sen tilaa. Maataloudessa pääosin syntyviä ammoniakkipäästöjä voidaan merkittävästi vähentää lannan happokäsittelytekniikoilla, tuttavallisemmin SATeilla. BSAG vastaa lannan happokäsittelytekniikoiden käyttöönottoa edistävän Baltic Slurry Acidification -hankkeen viestinnästä.

Brysselin seminaarissa syvennyttiin maatalouden ammoniakkipäästöihin, sekä lannan happokäsittelytekniikoihin.

Seminaarin puhujat tarjosivat monitasoisen katsauksen ammoniakkipäästöihin ja SATeihin, aina poliittisesta ohjauksesta ja tieteestä käytännön työhön asti. Susanne Lindahl Euroopan komission ympäristöosastolta antoi kuulijoille ammoniakkipäästötietoa ja johdatti EU:n ilmansaasteita koskevaan lainsäädäntöön. Komissio katsoo ammoniakkipäästöjä ennen kaikkea ilmansaasteiden vähentämisen näkökulmasta, koska ammoniakki muodostaa ilmakehässä pienhiukkasia, joiden arvioidaan aiheuttavan muun muassa 400 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Ammoniakkia koskevat päästötavoitteet ovat muihin päästöihin verrattuna varsin vaatimattomia, mutta silti matka tavoitteisiin vain kasvaa monessa maassa, Lindahl muistutti.

Komission Lindahl ilmaisi huolensa SATien vaikutuksista pitkällä aikavälillä, mutta seminaarissa esitettiin pitkän linjan SAT -tutkimusta. Baltic Slurry Acidification -hankkeen vetäjä Erik Sindhöj esitteli SATien toiminnan taustalla piilevän tieteen – hapon lisääminen lantaan estää ammoniakin haihtumisen koska matalampi pH muuttaa ammoniakin ammoniumioneiksi, jotka eivät haihdu. Sindhöj esitteli myös erityyppiset SATit ja hankkeen toimintaa. Århusin yliopiston professori Sven Gjedde Sommer toi esille Tanskassa jo parinkymmenen vuoden aikana kertynyttä asiantuntemusta ja korosti, että happokäsittely paitsi vähentää ammoniakkipäästöjä tehokkaasti myös heikentää kasvihuonekaasujen muodostumista.

Kuten kaikki maatalouteen liittyvät hankkeet, joihin BSAG osallistuu, myös Baltic Slurry Acidification -hanke pyrkii toimimaan hyvässä yhteistyössä eri maiden viljelijäyhteisöjen kanssa. Ammoniakkipäästöt ovat vahvasti sektorisidonnaisia, komission Lindahlkin huomautti, näin ollen aihe on usein herkkä ja päästövähennysten kustannuksetkin kasautuvat yhdelle sektorille. BSAG on mukana edistämässä lannan happokäsittelytekniikoita, koska ne ovat paitsi tehokkaita ympäristönäkökulmasta myös taloudellisesti järkeviä, etenkin isoilla tiloilla, joilla lantamäärät – ja päästöt – ovat isot.

Tanskassa lannan happokäsittely on usein urakoitsijan tarjoama palvelu ja käytännön näkökulmaa toi seminaariin ruotsalainen Mathias Tillback, maatalousurakoitsijayhtiö Br Göranssonsilta. Tillback kertoi yhtiön kokemuksista sen tuodessa lannanhapotuspalveluita uudelle haastavalle markkinalle Etelä-Ruotsissa. Tillbackin mukaan toistaiseksi viljelijöitä SATien pariin ajaa henkilökohtainen kiinnostus tekniikkaa tai päästöjen vähentämistä kohtaan. Br Göranssonsin alkutaipaleelle on kohdistunut kaksi säätiloiltaan äärimmäisen erilaista ja haastavaa vuotta, jolloin on ollut vaikea kerätä laajasti paikallisia viljelijöitä innostavaa käytännön näyttöä Etelä-Ruotsissa. Jotta ammoniakkipäästöjen vähentäminen lähtisi kunnolla käyntiin tarvitaan Tillbackin mukaan poliittista ohjausta.

Baltic Slurry Acidification -hankkeessa onkin tutkittu poliittista ohjausta, joka voi estää tai edistää happokäsittelyn käyttöönottoa. Henning Lyngsø Foged Organe Institutesta kertoi hankkeessa muodostuneista näkemyksistä. Foged kertoi myös SATien laajan käyttöönoton mahdollisista talous- ja ympäristövaikutuksista.

Seminaarin vaihtelevat näkökulmat saivat kiitosta ja osallistujat keskustelivat aktiivisesti läpi iltapäivän luoden mielenkiintoisen ja hedelmällisen dialogin. Seminaari toimi myös BSAG:n hankkeelle tuottaman filmin julkaisutilaisuutena. Filmi toimii kevyenä johdatuksena SATien maailmaan. Videon pääset katsomaan tästä.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA