Paneelikeskustelu ravinteiden kierrätyksestä ja Itämerestä
Maanantaina 23.4. Allas Sea Poolin Itämerikeskuksessa keskusteltiin Itämeren rehevöitymisestä, ravinteiden kierrätyksestä, sekä tavallisten kuluttajien roolista rehevöitymisongelman ratkaisemisessa. Asiantuntijapaneeliin kuuluivat BSAG:n Mathias Bergman, Luonnonvarakeskuksen Juha-Matti Katajajuuri ja Mikko Rahtola, sekä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden Hanna Tukiainen. Keskustelua moderoi Sitran Anu Mänty.
Paneelikeskustelussa tarjottiin kuulijoille käytännönläheisiä vinkkejä, joilla ravinteet saataisi kiertämään tehokkaasti. Ravinteiden kierrättäminen on tärkeää, sillä etenkin elämälle välttämätön fosfori on hupeneva, uusiutumaton luonnonvara. Nykyistä suljetumpi ravinnekierto kohentaisi myös Itämeren kuntoa, sillä mereen päätyessään ylimääräiset ravinteet ruokkivat rehevöitymistä. Kotitaloudet ovat teollisuuden ja ruoantuotannon ohella yksi merkittävistä rehevöittävien ravinteiden lähteistä.
Tällä hetkellä ravinteista on ylitarjontaa esimerkiksi karjatiloilla, joissa ravinnepitoisen lannan varastointi tuottaa päänvaivaa; toisaalta pelloille joudutaan tuomaan lisäravinteita pitkienkin matkojen päästä. Kysyntä ja tarjonta tulisi saada kohtaamaan alueellisella tasolla. Suuri ongelma on myös Itämeren pohjasedimentteihin pitkien aikojen kuluessa varastoitunut fosfori, joka liukenee huonoissa happiolosuhteissa takaisin veteen.
Toivoa herättivät uudenlaisten innovaatioiden mahdollisuudet. Suomessa Itämeren pelastamiseksi kehitetty teknologia ja muut ratkaisut voisivat toimia myös globaalisti. Uusia sukupolvia voidaan kasvattaa ympäristöystävällisempään toimintaan koulutuksen avulla, jolloin he eivät toistaisi menneisyydessä tehtyjä virheitä. Myös median rooli nousi esiin; media voi paitsi nostaa tärkeitä aiheita yleiseen keskusteluun, myös vaikuttaa siihen, kuinka toiveikkaasti ihmiset suhtautuvat Itämeren tulevaisuuteen.
Itämerikeskukseen kokoontunutta yleisöä kiinnostivat ravinteiden kierrätyksen ohella myös laivaliikenteen päästöt, maaperän hiilensidontakyky, sekä meressä kelluvat muoviroskat. Pienten arjen tekojen lisäksi osallistujia askarruttivat myös suuremmat teemat. Ilmastonmuutoken kaltaiset massiiviset uhat voivat tuntua lannistavilta, ja ongelmat liian suurilta yksittäisen ihmisen ratkaistavaksi. Panelisit kuitenkin kannustivat pysymään aktiivisina, sillä tarpeeksi monen yksittäisen ihmisen valinnoilla on vaikutusta. Kuluttajat voivat vaikuttaa myös vaatimalla ruokakauppoihin Itämeri-ystävällisempiä vaihtoehtoja, sekä selkeämpää tiedotusta esimerkiksi ravinnon ja erilaisten matkustusmuotojen ympäristövaikutuksista.
Keskustelussa esille nousseita käytännön vinkkejä kotitalouksille olivat mm. seuraavat:
- Vältä ruokahävikkiä suunnittelemalla ruokaostokset tarkasti. Mieti kaupassa sekä ruokaostosten laatua, että määrää.
- Suosi lähiruokaa, mikäli se on mahdollista.
- Vähennä lihansyöntiä.
- Lajittele biojätteet; sekajätteisiin joutuneen biojätteen ravinteet menetetään sekajätteen polttoprosessissa.
- Pakkaa biojäte mieluiten paperipussiin tai pahvipakkaukseen; esimerkiksi kaupan biohajoavat hedelmäpussit toimivat myös, mutta niiden todellisessa biohajoavuudessa on vaihtelua.
- Syö Itämerestä kalastettua kalaa.
