ProAgria mukaan Itämeri-työhön
Maaperästä nostetta satoihin ja ravinteiden hyötykäyttöön
ProAgria on lähtenyt mukaan Itämeri-työhön tekemällä sitoumuksen Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa. ProAgria sitoutuu tarjoamaan viljelijöille asiantuntijuutta maaperän kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen nostamiseksi valtakunnallisesti.
”Hyvä maan kasvukunto hyödyttää viljelijän lisäksi myös ympäristöä: lähivesistöjä, Itämerta ja ilmastoa. Hyvin hoidettu maaperä tuottaa hyvän sadon ja sitoo ravinteet ja hiilen maahan estäen samalla niiden pääsyn Itämereen ja ilmakehään”, kiteyttää ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen.
Sitoumuksenaan ProAgria tarjoaa maan rakenteen ja pellon vesitalouden tilan arvioinnin palveluja 2 000 maatilalle hyvän sadontuottokykyyn ja hyvän ravinteiden hallinnan saavuttamiseksi ja vähintään 100 000 peltohehtaarin kunnostamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Palvelut toteutetaan osana maatilan neuvontajärjestelmää, NEUVO 2020. Tämän lisäksi ProAgria on sitoutunut edistämään yhdessä BSAG:n kanssa ravinteiden kierrätystä viljelyssä.
Käytännön neuvoja kasvukunnon parantamiseen
Maan hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn perusedellytys, ja ehto sekä määrällisesti että laadullisesti hyvien satojen saamiseksi.
”Jo viljelyn keskittämisellä hyväkuntoisille lohkoille saadaan satotasoja nostettua, ravinteiden hyväksikäyttöä tehostettua ja viljelyn tuottoa parannettua. Peltolohkoilla, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun, tulee arvioida saadaanko maan kunnostustoimenpiteillä pellon kasvukuntoa parannettua vai onko järkevintä suunnata pellon käyttö muuhun kuin satokasvien viljelyyn, ainakin joksikin aikaa”, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen.
”Esimerkiksi tukijärjestelmän mahdollisuudet viherlannoitusnurmien ja luonnonhoitopeltonurmien muodossa kannattaa hyödyntää maan kunnostamiseen ja pellon käytön monipuolistamiseen”, Peltonen jatkaa.
Maan rakenteen arviointi lähtee peltolohkojen ominaisuuksien ja sadontuottokyvyn tunnistamisesta. Arvioinnissa tarkastellaan peltolohkon vesitalouden toimivuutta ja peruskuivatuksen, kuten valtaojien tilaa. Lisäksi pellon analyysituloksia arvioimalla ja maaprofiilin rakennetta havainnoimalla kartoitetaan oikeat toimenpiteet maan kasvukunnon kohentamiseksi. Tavoitteena on nimenomaa löytää oikeat ja järkevimmät korjaustoimenpiteet kullekin peltolohkolle. Lopputuloksena viljelyn kokonaiskannattavuus paranee sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä ja päästöt vesistöihin pienenevät.
