RaKi-ekosysteemiläisten Ranskan matka vahvisti uskoa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuuksiin


Uutiset / 4.06.2018

BSAG:n RaKi-ekosysteemiläiset toteuttivat huhtikuun puolivälissä opintomatkan Ranskan Bretagneen, Cooperlen siantuotanto-osuuskunnan tilalle. Cooperlen sikatilat ovat levittäytyneet pitkin Länsi-Ranskaa, mutta 65 prosenttia niistä sijaitsee Bretagnen alueella. Tihein keskittymä, ja RaKi-ekosysteemiläisten vierailukohde, on Lamballen kylässä sijaitseva tuotantolaitos. Sinne on keskittynyt peräti 35 prosenttia koko Cooperlen tuotannosta.

Mitä enemmän kotieläintuotantoa, sitä enemmän kertyy lantaa. Lannan loppusijoitus on perinteisesti ongelma monilla tiloilla, sillä sen levittäminen maahan vaatii runsaasti peltoalaa. Liiallinen lannan levitys johtaa ravinteiden huuhtoutumiseen pelloilta vesistöön. Bretagnen lahdet ovat jo useiden vuosikymmenien ajan kärsineet rehevöitymisestä, mikä johtuu juuri alueen kotieläintuotannon massiivisista typpipäästöistä. Kesäisin levämassat huuhtoutuvat rannalle, ja aiheuttavat mädäntyessään monenlaista esteettistä haittaa. Tehokkaita toimenpiteitä tarvitaan rehevöitymisongelman hillitsemiseksi, mutta myös teollisuuden päästöjä koskevan EU-direktiivin asettamien velvoitteiden täyttämiseksi.

BSAG:n ryhmä tapasi vierailullaan Rennesin alueen vesien- ja ympäristönsuojelun johtajan. Hän esitteli käyttömahdollisuuksia rannalle huuhtoutuville levämassoille, sekä rannikolla tehtäviä toimia levämassojen syntymisen estämiseksi. BSAG puolestaan toi ranskalaisten tietoisuuteen HELCOM:in ratkaisumalleja ja toimintatapoja.

Cooperlen osuuskunnassa typpiongelma on ratkaistu lannan tehokkaammalla käsittelyllä. Kun valtaosa syntyvästä lannasta käytetään kierrätyslannoitteiden raaka-aineena, ei pelloille jää paljoa levitettävää. Tämä mahdollistaa tehokkaamman eläintuotannon pienemmällä alueella, vähentää maaperään ja vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta, parantaa maaperän laatua, sekä avaa liiketoimintamahdollisuuksia kierrätyslannoitteiden ympärille.

Lisäksi lannan käsittelyprosessit tuottavat uusiutuvaa energiaa biokaasun muodossa; Cooperlessa ravinteiden kierrätys onkin vain yksi osa laajempaa, ympäristöystävällistä toimintakokonaisuutta. Osuuskunnalla on myös pitkälle vietyä kehitystoimintaa ja laboratorioita, joissa valmistetaan korkean laadun ja arvon lopputuotteita erilaisista eläintuotannosta syntyvistä jätteistä.

Cooperlessa kierrätyslannoitteista on onnistuttu luomaan aidosti kannattavaa liiketoimintaa. Osuuskuntaperiaate mahdollistaa sen, että yksittäinen farmari voi hankkia tilalleen ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta tehokkaita teknologioita. Osuuskunta rahoittaa uudet investoinnit, ja farmari maksaa takaisin esimerkiksi tilalta kerätyllä lannalla, eli lannoitteiden raaka-aineella.

Osuuskunnan suuri koko ja tilojen runsas lukumäärä mahdollistaa sen, että lannoitteita voidaan räätälöidä moniin erilaisiin tarpeisiin esimerkiksi niiden typpipitoisuutta säätämällä. Lannoitetehdas tuottaa lannoitteita 400:n eri reseptin mukaan, eri tarkoituksiin. Viime vuonna Cooperle tuotti 50 000 tonnia erilaisia kierrätyslannoitteita, ja tälle vuodelle tavoite on 60 000 tonnia. Etenkin viininviljelijät suosivat Cooperlen täsmä- ja erikoislannoitteita.

”Vierailu Cooperleen oli innostava, sillä Cooperlen toiminta osoittaa ravinteiden kierrätyksessä piilevien liiketoimintamahdollisuuksien realistisuuden”, iloitsee matkalla mukana ollut BSAG:n asiamies Mathias Bergman.

Yhteydenpito Cooperlen väen kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa. Suunnitteilla on jo vastavierailu, jossa Cooperlen edustajat saapuvat Suomeen tutustumaan täkäläisiin sikatiloihin.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA