Raudanluja työpari valittu BSAG:n johtoon!


Uutiset / 28.06.2018

Baltic Sea Action Groupin asiamiehenä viimeiset kymmenen vuotta toimineen Mathias Bergmanin  seuraajiksi on valittu Johan Schmidt sekä Laura Höijer. Maaliskuussa käynnistynyt haku tuotti n. 40 erittäin korkeatasoista hakemusta. Pitkän prosessin päätteeksi säätiön hallitus päätyi harvinaislaatuiseen ratkaisuun valitessaan yhden asiamiehen sijasta toisiaan täydentävän työparin.

”Yhden sijasta kahden hakijan valinta on poikkeuksellista, mutta BSAG on ennenkin toiminut tarvittaessa uudenlaisilla tavoilla. Itämeren pelastaminen on kunnianhimoinen tavoite, eikä aikaa ole hukattavaksi. Myös tästä syystä kahden huippuosaajan valinta on perusteltua. Samalla hakemusten yleisesti korkea taso osoitti, että Itämeri koetaan merkitykselliseksi ja BSAG:n työn vaikuttavuutta arvostetaan”, iloitsee säätiön hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Johan Schmidt on aikaisemmin vetänyt uusien bisnesten yksikköä Nokialla, toiminut ison asianajotoimiston toimitusjohtajana, sekä julkaissut kaksi romaania. Hän aloittaa BSAG:n toimitusjohtajana 1.8. Laura Höijer on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja mikrobiekologian dosentti, ja toimii Ympäristöministeriön tutkimusjohtajana. Höijer on Ympäristöministeriön pestistään virkavapaalla seuraavat kaksi vuotta, ja aloittaa BSAG:n sisältöjohtajana 1.10.

”On hienoa, että säätiön johtoon saatiin kaksi näin vahvaa osaajaa. Voin siirtyä eläkkeelle iloisin ja turvallisin mielin tietäen, että BSAG jatkaa taitavissa käsissä”, kommentoi Mathias Bergman. 

Laura Höijer ja Johan Schmidt valittiin Baltic Sea Action Groupin johtoon.

Miksi hait juuri BSAG:lle?

Johan Schmidt: Suhteeni Itämereen on henkilökohtainen ja haluan antaa oman panokseni sen hyväksi. BSAG:n rooli ja toimintatavat ovat sellaiset, joihin uskon.

Laura Höijer: Olen koko työurani toiminut ympäristöalalla, niin tutkijana, rahoittajana, yksityisellä sektorilla kuin hallinnossa. Tärkeintä työssä minulle on aina ollut työn merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa. Olen aina ollut erittäin vaikuttunut BSAG-säätiön uudenlaisesta tehokkaasta ja vaikuttavasta ympäristötyöstä.

 

Mitä odotat työskentelystä BSAG:lla?

J.S.: Mahdollisuutta tehdä työtä yhdessä muiden kanssa, jotka kokevat Itämeren tärkeäksi.

L.H.: Konkreettisia positiivisia ja vaikuttavia toimia ympäristön tilan parantamiseksi, tutkimustiedon hyödyntämistä, innostavia ihmisiä sekä hyvää ja rakentavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa.

 

Millaisena näet BSAG:n roolin yhteiskunnassa?

J.S.: BSAG:n mission mukaisesti olemme muutoksen katalysaattori ja ratkaisujen etsijä. Haluamme pitää Itämeren hyvinvointiin liittyvät kysymykset esillä, ja ennen kaikkea työstää asioita, joihin tuomme lisäarvoa tai joiden koemme liikkuvan liian hitaasti suhteessa niiden merkitykseen.

L.H.: Erittäin tärkeänä. Paljon on käynnissä hyviä hankkeita, mutta Itämeren pelastustoimia tulisi nopeuttaa ja yhteistyötä entisestään lisätä eri tahojen välillä. Siinä BSAGIlla on keskeinen rooli. Entistä tärkeämpää on myös hakea ratkaisuja yhteenkietoontuneisiin ympäristöongelmiin kuten Itämeren tilaan, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen.

 

Mitä pidät pomon tärkeimpänä ominaisuutena? 

J.S.: Kykyä innostaa ja motivoida.

L.H.: Vaikea nimetä yhtä. Jos muutama: empatiakyky ja kyky innostaa porukka lentoon.

 

Miten uskot oman taustasi vaikuttavan työhösi BSAG:lla? 

J.S.: Uskon, että tuon uusia näkökulmia BSAG:n toimintaan ja erilaisten ratkaisujen löytämiseen. Toivon, että voimme ennestään syventää yhteistyötämme elinkeinoelämän kanssa, ja myös aktiivisesti osallistua eri rahoitusmallien luomiseen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Tärkeintä on kuitenkin pitää katse olennaisessa: Mikä on itse kunkin toimenpiteen merkitys ja vaikuttavuus.

L.H.: Olen erittäin hyvin verkostoitunut ympäristöalalla. Ymmärrän substanssia ja mekanismeja mikrobitasolta politiikkavaikuttamiseen asti. Aivan mahtavaa että oma rakas vanha väikkäriaihe, maaperämikrobit, on nousseet ’kuumaksi aiheeksi’ päästöjen vähentämisessä Itämeri- ja ilmastotyössä.

 

Mikä on itseäsi eniten vaivaava Itämeren ongelma?

J.S.: Sinilevä, koska se on niin konkreettinen ja vaikuttaa suoraan omaan elämään ja tekemiseen. Sinilevän näkee. Syvällisemmällä tasolla se, että Itämeressä on useista maailman laajimpia hapettomia merenpohja-alueita, ja sen sedimenteissä makaa vuosikymmenien ravinnepäästöt, jotka happikadon lisääntyessä irtaantuvat ja ruokkivat ongelmaa. Meillä on suuria haasteita sekä uusien päästöjen vähentämisessä että jo tapahtuneiden hallitsemisessa.

L.H.: Voimakkain rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentävä paine on liiallinen ravinnekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöityminen. Pistekuormitus on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta hajakuormituksessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta kaikista vesiensuojelutoimista huolimatta. Ilmastonmuutos tuo lisähaastetta. Tekemistä siis riittää.

Kyllä minua itseäni myös eniten vaivaa rehevöityminen. Asia konkretisoituu, kun pitää varoittaa lapsia uimasta. Sinilevät ja parhaat uimakelit kun usein osuvat samoihin aikoihin.

 

Millaisin keinoin Itämeri pelastetaan?

J.S.: Löytämällä ratkaisut sekä uusien päästöjen vähentämiseen että jo tapahtuneiden päästöjen neutralisoimiseen tai poistamiseen.  Osa ratkaisuista ovat ilmeisiä ja tahdosta kiinni, toiset edellyttävät tutkimusta ja kokeiluja. Toivon, että löytyneitä ratkaisuja voidaan hyödyntää myös muualla kuin Itämeressä.

L.H.: Tarvitaan konkreettisia toimia, työtä, aikaa ja rahaa. Etenkin tarvitaan rakentavaa hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tunnetusti saasteet eivät tunnista valtioiden rajoja, joten ravinnekuormituksen vähentämisessä keskeistä on kansainvälinen yhteistyö. On hyvä muistaa, että jokainen meistä voi auttaa Itämerta oman toiminnan ja kulutusvalintojen kautta. Tämä ei toki koske vain ravinnekuormitusta, vaan myös kemikaaleja ja muoviroskia. Ympäristökasvatuksella ja esimerkin voimalla vaikutetaan siihen, miten tulevat sukupolvet suojelevat merta. Tämän huomaan hyvin lapsieni kohdalla.

 

Mikä on mielestäsi uhkaavin tämänhetkisistä ympäristöongelmista, ja miksi? 

J.S.: Ilmastonmuutos. Se on ihmiskunnalle eksistentiaalinen kysymys, joka vaikuttaa kaikkeen.

L.H.: Ilmastonmuutos, sillä se vaikuttaa kaikkeen, ja tuo myös lisähaastetta Itämeren suojeluun. Toisena haluan kyllä nostaa esille luonnon monimuotoisuuden hupenemisen, se uhkaa meidän kaikkien hyvinvointia.

 

Millaiset asiat herättävät toivoa maapallon pelastumisesta?

J.S.: Ongelmien vakaavuuden tiedostaminen ja yhä kasvava tahto tehdä niille jotain. Tosin prosessi on toistaiseksi ollut valitettavan hidas.

L.H.: Vuoden aikana olemme päivittäneet ministeriön strategian ja käyneet laajasti sidosryhmiä läpi. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, kansallisesti ainakin tahtotilaa on laajasti eri toimijoilla.

 

Mikä inspiroi sinua elämässä?

J.S.: Oivaltamisen mahdollisuus: kysymykseen paneutuminen ja ”Heurekan” etsiminen.  Yhdessä tehdessä tästä tulee yhteinen inspiraation lähde.

L.H.: Perhe, etenkin omat tyttäret, ystävät ja urheilu. Uusimpana ilona koiranpentu, kun vaan oppisi sisäsiistiksi.

 

Mikä taideteos/kulttuurituote/uutinen tms. on viimeksi tehnyt vaikutuksen?

J.S.: Helsingin Ateneumissa oleva näyttely Fantastico! Näyttely esittelee ensimmäisen maailmansodan päättymisen aikaan Italiassa syntyneen, maagisena realismina tunnetun suuntauksen taideteoksia. Näyttely jatkuu elokuuhun.

L.H.: Viimeksi vaikutuksen on tehnyt Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtumassa puhunut UN Womenin maajohtaja Fadumo Dayib. Hän upeasti omien henkilökohtaisten kokemustensa kautta avasi koulutuksen merkitystä tasa-arvon ja taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisessa. Taisi olla allergiakausi vielä päällä, kun itse kunkin piti kaivaa nenäliinat esille.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA