Ravinteiden kierrätys kiertotaloudessa – tilaisuus Euroopan parlamentissa


Uutiset / 20.09.2015

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko ja EU:n kiertotalouspaketin esittelijä, kutsui koolle keskustelutilaisuuden siitä, miten ravinteiden kierrätystä voidaan toimeenpanna osana EU:n kiertotalouspolitiikkaa. BSAG oli toinen Euroopan parlamentissa toukokuun 27. päivä pidetyn tapahtuman järjestäjistä.
Euroopan komissio aloittaa pian julkisen kuulemisen ehdotetusta kiertotalousstrategiasta Euroopalle, kertoi Heidi Jern Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinetista. Hän kannusti kaikkia aiheesta kiinnostuneita sidosryhmiä osallistumaan konkreettisilla ehdotuksilla.
Lyhyt yhteenveto keskusteluaiheista alla, perustuen Chris Thorntonin (European Sustainable Phosphorous Platform) muistiinpanoihin.
Sirpa Pietikäinen, joka on myös EU parlamentin kiertotaloutta koskevan oma-aloitemietinnön esittelijä, avasi tapaamisen. Hän korosti tarvetta muuttaa yhteiskuntaa ja taloutta ”kuluta ja hävitä” -läpivirtauksen yhteiskunnasta, jossa planeettarajat on ylitetty monen resurssin osalta, kestävän kiertotalouden yhteiskunnaksi. ”Tämä vaatii paradigmamuutoksen ja järjestelmällisen koko yhteiskunnan läpäisevän lähestymistavan. Muutos tulee tarjoamaan tärkeitä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ja työpaikkojen luonnille”, Pietikäinen totesi.
BSAG:n asiamies Mathias Bergman jatkoi korostaen, että ravinteiden kierrätys ja ravinteiden uudelleenkäyttö ovat avainasemassa Itämeren rehevöitymiseen vastaamisessa. Ravinnepäästöt vesistöihin voidaan minimoida, kun olemassa on taloudellisesti kestäviä ratkaisuja ravinteiden talteenottoon ja uudelleen käyttöön. Elinkeinoelämän osallistuminen on keskeistä muutoksessa kiertotalouteen fosforin, typen ja hiilen osalta. Bergman esitteli tärkeimmät elementit, joita BSAG ehdottaa sisällytettäväksi mahdolliseen Nutrient Policy Frameworkiin (NPF).
  • Politiikan suunnittelu ja markkinoiden luonti
  • Lainsäädännön johdonmukaisuus
  • ​Sidosryhmät, tutkimus, tutkimustieto ja parhaat käytännöt  Viestintä ja yleinen tietoisuus
  • ​Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistaminen
  • Lisätietoa BSAG:n ehdotuksesta, katso
Platform, ESPP) esitteli kuinka verkostojen ja sidosryhmien välinen vuoropuhelu läpi koko arvoketjun edistää innovaatioita ja tuo esiin menestystarinoita.
Professori Mark Sutton Iso-Britannian NERC-Centre for Ecology and Hydrology -tutkimuslaitoksesta esitteli European Nitrogen Assesmentin:http://www.nine-esf.org/ENA
”Ilman mineraalisia typpilannoitteita voisimme ruokkia noin puolet maapallon väestöstä, mutta typen käyttö tuo merkittäviä kustannuksia, kuluja liittyen veteen, ilmaan, ilmastoon, ekosysteemiin ja maaperään”, professori Sutton kertoi.
Sutton myös totesi, että Euroopassa typen hävikin kustannuksiksi arvioidaan 70-320 miljardia vuodessa. Suurin kulu on typpipäästöjen aiheuttamat ilmapartikkelien tuomat terveyshaitat. Typpihävikin lannoitearvo on n. 18 miljardia euroa/vuosi.
Euroopan maanviljelijöiden järjestön Copa-COGECAa edusti johtaja Paulo Gouveia. Hän muistutti, että kiertotalous on luontaista maataloudelle, mutta se toimii vain, jos hinta on oikea ja viljelijöille syntyy lisäarvoa. On aivan keskeistä varmistaa ruoan laatu ja turvallisuus sekä varmistaa kuluttajien luottamus. Jos tämä pystytään varmistamaan, kiertotalous voi luoda paikallista työtä maataloustuotteiden keräämisessä, lajittelussa ja jalostamisessa.
Ludwig Hermann, vanhempi konsultti Outotec Oy:stä esitteli yrityksen roolia johtavana teknologiayrityksenä mineraaleissa, metalleissa ja ravinteissa (1,9 miljardin liikevaihto). Hän näytti, että typen teknisesti palautettujen ravinteiden nykyinen hinta on merkittävästi korkeampi kuin mineraalisten lannoitteiden, mutta laajamittainen fosforin palauttaminen jätevedestä maksaisi vain muutaman euron henkeä kohti vuodessa.
Hermann teki selväksi, että useita fosforin kierrätysteknologioita on jo olemassa, mutta hinta ja logistiikka sekä kierrätettyjen tuotteiden vaihtelevat ominaisuudet estävät laajamittaisen kierrätyksen, joka ei toteudu ilman lainsäädännöllisiä ajureita ja tukea. Lainsäädännöllisen kehikon pitää olla pitkällä tähtäimellä luotettava ja vakaa, jotta teollisuuden investointeja tehtäisiin. Hermann ehdotti ravinnekiertotalouden tukemiseksi:
  • ​Ravinteiden palautus- tai kierrätystavoitteita, kuten jo nyt on ehdotettu Sveitsissä ja Saksassa
  • Haitta-ainerajoja mineraalisille lannoitteille
  • Lantojen levitysrajojen toimeenpanoa
  • Yhteisten laatukriteerien luomista kierrätyslannoitetuotteille
​Yksikönpäällikkö Claudia Olazabal, Euroopan komission ympäristö-pääosastolta (maatalous, metsät ja maaperä) korosti, että supermarketit luovat painetta monille viljelijöille eikä heille jää riittäviä marginaaleja investoida ravinteiden käytön parantamiseksi. Tämän seurauksena kuluttajat maksavat yhteiskunnalliset kulut maatalouden päästöitä vesilaskuissa tai ympäristön tilan heikentymisenä, vaikka ruoka pysyy halpana. Nämä taloudelliset seikat pitää huomioida, jotta ravinteiden kiertotaloudessa päästään eteenpäin.
Olazabal myös huomautti, että olemassa olevat EU säädökset tarjoavat mahdollisuuksia fosforin käytön parantamiseen. Näitä ovat esimerkiksi vesipuitedirektiivi, nitraatti-, yhdyskuntavesi- ja meripuitestrategiadirektiivit. Esimerkiksi nitraattidirektiiviä, vaikka se ei viittakaan fosforiin, on käytetty eri jäsenmaissa tehokkaasti maatalouden fosforipäästöjen hallintaan. Samalla on saatu kehitettyä ravinteiden käytön tehokkuutta ja ”älykästä” maanviljelyä.
Heidi Jern Jyrki Kataisen (komission varapuheenjohtaja: työ, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky) kabinetista otti yleisöstä kantaa ja kertoi, että komissio tulee pian avaamaan julkisen konsultaation ehdotetusta kiertotalousstrategiasta Euroopalle. Hän sanoi, että kaikkia ravinteiden kestävästä käytöstä kiinnostuneita sidosryhmiä kutsutaan osallistumaan konkreettisilla ehdotuksilla, joilla päästään eteenpäin ravinteiden kiertotaloudessa.​


LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA