Selvitys Itämeren sisäisistä ravinnevarastoista valmistunut
Itämeren pohjan sedimentteihin on vuosisatojen ajan varastoitunut runsaasti maalta kulkeutuneita ravinteita, etenkin fosforia. Hapettomissa olosuhteissa fosfori vapautuu sedimenteistä ja ruokkii rehevöitymistä, mikä puolestaan huonontaa pohjien happitilannetta entisestään. Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa pyritään Itämeren hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä, ja rehevöitymisen hillitseminen on ensisijaisen tärkeää tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Maalta tulevaan kuormitukseen on edelleen puututtava, mutta samalla on korkea aika kääntää katse kohti meren pohjassa muhivaa ravinnepommia.
Baltic Sea Action Group osallistui Ympäristöministeriön teettämään, sisäisiä ravinnevarastoja käsittelevään konsulttiselvitykseen osana Vahanen Environment Oy:n vetämää kansainvälistä konsortiota. Selvityksen tekoon osallistui myös Centrum Balticum/BALEX. Laajassa selvityksessä kartoitettiin sisäisten ravinnevarastojen rehevöittäviä vaikutuksia, mahdollisia kunnostustoimia ja niiden kustannuksia, sekä toimenpiteisiin liittyvää kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä. Kunnostustoimissa arvioitiin niiden hyötyjä ja mahdollisia riskejä, kustannustehokkuutta ja käyttökelpoisuutta. Tarkasteltavat toimenpiteet olivat merenpohjan hapetus, sedimenttien kemiallinen käsittely, sekä sedimentin ruoppaus. Kustannustehokkaimmaksi keinoksi osoittautui pohjan hapetus, jota on aiemmin kokeiltu järviolosuhteissa.
Kaiken kaikkiaan meri on kunnostustoimille haastava ympäristö, minkä lisäksi Itämeren hapettomat pohja-alueet ovat laajoja. Laajamittaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen edellyttää edelleen korkeatasoista tutkimusta, sillä toimiin sisältyy riskejä ja epävarmuuksia. Selvityksessä ehdotetaan vain näihin toimiin keskittyvän tieteellisen huippuyksikön luomista, johon voisi yhdistää osaamista jo olemassa olevista tutkimuslaitoksista. Lisäksi selvityksessä suositellaan rannikkoalueiden suljetumpien lahtien kartoittamista mahdollisina testipaikkoina pienemmän mittakaavan pilottihankkeille. Näin potentiaalisia kunnostustoimia voitaisiin tarkastella kontrolloidusti, ja pitkäaikaisia vaikutuksia seurata tarkasti. Myös kansainvälisen yhteistyön merkitystä painotetaan.
”Erittäin hyvä, että tämä selvitys on tehty. Se on tärkeä askel ryhdyttäessä ratkomaan sisäisten ravinnevarastojen aiheuttamia ongelmia, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista siirtyä konkreettisiin tekoihin. Ykkösprioriteetteja on nyt muun muassa toimivien rahoitusratkaisujen löytäminen tulevalle työlle, sekä tutkimukseen että käytännön projekteille”, toteaa BSAG:n asiamies Mathias Bergman.
Lue selvitys kokonaisuudessaan täältä.
