Sukellus ravinteiden kierrättämiseen
Vuoden 2013 alusta Baltic Sea Action Group on keskittynyt tarkastelemaan Itämeren monimutkaisia ongelmia ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta. Iso osa uusista, keskusteluiden alla olevista sitoumuksista, kohdistuu vähentämään ravinnevuotoja Itämereen ja kohentamaan ravinteiden, fosforin ja typen, turvallista kierrättämistä.
Suurin osa Itämerta koskevista ongelmista liittyy ravinteiden ja lannoitteiden käsittelyyn, erityisesti ympäristön sekä yhdyskuntien fosfori- ja typpivuotoihin. BSAG on jo hankkinut runsaasti tietoa aiheesta toimintansa kautta.
Ymmärtääkseen paremmin ravinnevirtojen monimutkaista kokonaisuutta, niin luonnon kuin ihmistenkin rakentamissa systeemeissä, sekä ravinteiden yksittäisten vuotokohtien problematiikkaa, BSAG:n henkilöstö on järjestänyt sisäisiä koulutuksia (“Brain training sessions”), näistä asioista.
Aluksi analysoitiin omia tietoja ja taitoja ravinteiden kierrättämisen eri aihe-alueilla. Seuraavaksi tunnistettiin tietoaukot, minkä jälkeen identifioitiin ulkopuoliset asiantuntijat ja asiantuntijaorganisaatiot syvällisen ymmärtämisen lähteiksi.
Teemoina ovat syksyn aikana olleet muun muassa ajankohtaiset kysymykset suomalaisessa lainsäädännössä ravinteiden kierrätykseen liittyen, BSAG:n Järki-hankkeen johtopäätökset kestävistä maatalouden käytännöistä ja niiden toteuttamisesta. Tärkeitä löytöjä kestävän maatalouden kannalta ovat olleet ne pullonkaulat, jotka vaikeuttavat ravinteiden kierrätystä ja lannan käyttöä lannoitteena. Oleellista tietoa maaperäkemiasta BSAG:lle on puolestaan tarjonnut Helsingin yliopiston maa- ja ympäristökemian professori Helinä Hartikainen.
Oppiminen jatkuu ja BSAG toivoo lisää molemminpuolista oppimista ja työskentelyä nykyisten ja uusien sitoumusten tekijöiden kanssa, jotta ravinteet eivät päädy Itämerta rehevöittämään ,vaan sinne missä niitä tarvitaan.
