TIEDOTE: Ruovikoiden ravinteet peltoon – maaperän rakenne puhtaasti kuntoon


Uutiset / 15.06.2015

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Järki-hanke ovat aloittaneet Ruokopelto-hankkeen rantaruovikoiden leikkuun ja ruokobiomassan hyötykäytön edistämiseksi. Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on luoda hyötykäytöstä vastaus vesistöjä ja rantoja uhkaavalle ruovikoitumiselle. Hanke tuo lisätietoa niin virkistyskäyttäjille ruovikoiden leikkuusta kuin viljelijöillekin ruokobiomassan käytöstä pellolla maanparannusaineena ja viherlannoitteena.

”Ranta-alueiden ruovikoituminen on yksi Suomen rannikkoalueiden vakavimmista uhista, sillä ruovikot hävittävät rantojen ja vesialueiden avoimuutta vaativien eliölajien elinympäristöjä. Lisäksi ruovikot ylläpitävät vesistöjen rehevöitymiskierrettä maatuessaan rantaveteen.”, kertoo Maria Yli-Renko Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
”Ratkaisuna tilanteeseen on järviruo’on hyötykäytön edistäminen, jotta ranta-alueiden tarpeellisiin hoitotöihin saadaan lisää kiinnostavuutta ja kustannustehokkuutta”, Ruokopelto-hanketta vetävä Yli-Renko jatkaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aikaisemmassa VELHO-hankkeessa (2010 – 2014) saatiin selville, että ruo’on peltokäyttö ranta-alueiden läheisillä pelloilla on yksi kustannustehokkaimmista ruovikoiden hoito- ja käyttöketjuista leikkuista kertyvälle ruokobiomassalle.

”Järviruo’on peltokäyttö vaatii kuitenkin edelleen kehittämistä ja testausta koko tuotantoketjun osalta, ja näihin kysymyksiin Ruokopelto-hanke pureutuu”, Yli-Renko kertoo.

Aikaisempien tulosten perusteella tiedetään, että peltokäsittelyssä ruokomassa kierrättää ravinteita ja orgaanista ainetta vesistöstä pellolle parantaen samalla maan rakennetta. Maaperän orgaaninen aines pitää koossa maan rakennetta, joka lisää maaperän vedensitomiskykyä vähentäen maan altistumista tiivistymiselle, eroosiolle ja maanvyörymille vähentäen siten ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueelta vesistöön. Eloperäinen aines myös sitoo ravinteita maaperään sekä varastoi niitä vaikuttaen siten maan hedelmällisyyteen.

Järviruo’on peltokäsittelyssä kierrätetään ravinteita, kun pellolta huuhtoutuneet ravinteet palautetaan takaisin hyötykäyttöön pellon puolelle. ”Jo nyt uskallamme väittää, että ruokobiomassan levittäminen peltoon on monivaikutteinen toimenpide, jolla saadaan positiivisia ympäristövaikutuksia niin rantavesistöissä kuin pellon puolella”, Yli-Renko toteaa ja lisää ”Tarkoituksenamme on, että toiminnan hyödyt leviävät monelle taholle, virkistyskäytöstä ruoantuotantoon”

Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ohjelmaa (RAKI-ohjelma).

Lisätietoja: projektikoordinaattori Maria Yli-Renko, puh. 029 502 3020, maria.yli-renko@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen ELY-keskus turvaa luonnon monimuotoisuutta Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa kehittämällä luonnonsuojelualueiden verkostoa sekä suojelemalla arvokkaita luontotyyppejä ja uhanalaisia eliölajeja. Suojelualueverkostoa täydennetään erityisesti vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman avulla. Alueella on merkittäviä perinnebiotooppeja, joiden hoidolla turvataan lajien ja luontotyyppien säilymistä. ELY-keskus vaikuttaa alueiden käyttöön siten, että luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö tulevat turvatuiksi. www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Baltic Sea Action Group BSAG tekee työtä Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi tuomalla yhteen kulloinkin tarvittavia, vaikutusvaltaisia tahoja – yrityksiä, tutkijoita ja poliittisia päättäjiä. Kunnianhimoisella agendalla on muun muassa Itämeren alueen ruoantuotannon ja jätevesien päästöjen minimointi sekä ravinteiden kierrättäminen ja vaarallisten aineiden riskien vähentäminen. www.bsag.fi www.jarki.fi

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA