Tiedote: YK:n ensimmäinen valtamerikokous vaatii nopeita ja kattavia toimia merien pelastamiseksi


Uutiset / 9.06.2017

MERTEN KRIISI ON AKUUTTI JA VERRATTAVISSA ILMASTONMUUTOKSEEN

Ruotsin ja Fidži kokoon kutsuma YK:n ensimmäinen valtamerikokous päättyy tänään perjantaina New Yorkissa. Kokouksen Call for Actionin -päätösdokumentti vaatii nopeita toimia merten pelastamiseksi ja painottaa ilmastonmuutoksen ja merien tilan yhteyttä. Yhdysvaltainkin hyväksymä Call for Action-julistus peräänkuuluttaa Pariisin ilmastosopimuksen toimien toteuttamista, huolimatta siitä, että presidentti Trump on ilmoittanut Yhdysvaltojen irtaantuvan ilmastosopimuksesta. Merenpinnan nousun ja lämpenemisen lisäksi hiilidioksidipäästöjen aiheuttama happamoituminen uhkaa merien ekosysteemiä. Kun yli puolet hengittämästämme hapesta syntyy valtamerissä, seuraukset ihmiskunnalle olisivat kohtalokkaita. Muita polttavia aiheita kokouksessa olivat muoviroskat ja ryöstökalastus. Myös Itämerta piinaava rehevöityminen näkyy suurimmissakin vesimassoissa ja pahentaa happamoitumista entisestään.​

Suomen delegaatiota YK:n 1. valtamerikonferenssissa johtava ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka korosti puheenvuorossaan tarvetta siirtyä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen ja kertoi Suomen hallituksen panostuksesta ravinteiden kierrättämiseksi, joka minimoisi ravinnepäästöjä Itämereen. Pokka korosti puheenvuorossaan myös Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisen tärkeyttä.

Ravinteiden kierrätys ja ilmastonmuutos olivat keskeisiä teemoja myös Suomen valtuuskuntaan osallistuneen Baltic Sea Action Groupin omassa tilaisuudessa keskiviikkona 7.6. Säätiön vetämän Ravinteiden kierrätys -liiketoimintaekosysteemin jäsenet Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY ja Outotec saivat esitellä toimiaan täydelle kokoushuoneelle. Esillä olivat myös Soilfood Oy sekä Baltic Sea Action Groupin toiminta julkisen ja yksityisen yhteistyön nopeuttamiseksi Itämeren hyväksi. Itämeren ominaisuuksista ja ongelmista kansainväliselle kuulijakunnalle kertoi professori Markku Viitasalo Suomen Ympäristökeskuksesta.

Viisi päivää kestävä huippukokous etsii ratkaisuja valtamerien heikkenevään tilaan muun muassa vapaaehtoisten sitoumusten muodossa. Sitoumuksia valtamerten hyväksi on kertynyt runsaat 1000 kappaletta, erityisesti valtioilta ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, sekä jonkin verran yksityisiltä yrityksiltä. Suomi osallistuu yhteissitoumuksiin Ruotsin, EU:n ja Itämeren suojelukomissio HELCOM:in kanssa. Baltic Sea Action Group on tehnyt oman sitoumuksensa ravinteiden kierrätyksestä ja hiilen sitomisesta maaperään Itämeren rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja merten happamoitumisen torjumiseksi.

Vastaavanlaisia sitoumuksia kerättiin Itämeren hyväksi ensimmäisen kerran helmikuussa 2010 suomalaisten kokoon kutsumassa Baltic Sea Action Summitissa Helsingissä. Baltic Sea Action Group oli yksi Itämeri-huippukokouksen järjestäjistä, ja säätiö kerää ja seuraa Itämeri-sitoumuksia edelleen.

Aivan selvää ei ole kuinka YK:n valtamerisitoumuksia seurataan ja kuinka niistä raportoidaan.  Portugalin sitoumus on järjestää seuraava valtamerikokous vuonna 2020. Kolmen vuoden päästä järjestettävä huippukokous olisi hyvä paikka raportoida nyt tehtyjen sitoumusten toteutumisesta. Seuraava jatkokokous järjestetään jo ensi lokakuussa Maltalla, joten prosessi on lähtenyt käyntiin nopeasti. Odottelemaan ei ainakaan ole voida jäädä, siitä huippukokouksessa vallitsee selvä yksimielisyys.

Konferenssin verkkosivut: https://oceanconference.un.org

Call for action -päätösdokumentti: http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/CONF.230/11&Lang=E

BSAG:n sitoumus YK:lle: https://oceanconference.un.org/commitments/?id=18085

Lisätietoja: 
Mathias Bergman, asiamies, Baltic Sea Action Group, mathias.bergman@bsag.fi, +358 50 30 7155
Pieta Jarva, tiedottaja, Baltic Sea Action Group, pieta.jarva@bsag.fi, +358 50 3381096.

Baltic Sea Action Group, BSAG, (2008) tekee jatkuvasti töitä tasapainoisen ja terveemmän Itämeren puolesta koko Itämeren alueella. Rehevöittävän typpi- ja fosforikuormituksen vähentäminen, ravinteiden kierrätyksen parantaminen ja vaarallisten aineiden haittojen ehkäiseminen ovat tehtävälistan kärjessä. Me uskomme, että kun valtiot, liike-elämä ja yksittäiset ihmiset yhdistävät voimansa, Itämeri on mahdollista pelastaa ja palauttaa monimuotoiseksi luontoaarteeksi. www.bsag.fi

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA