Toiminta

Järki-hanke käynnistyi tammikuussa 2009 ja jatkuu kolmatta viisivuotiskauttaan.

Järki-hanketta on ensimmäisenä ollut rahoittamassa Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö. Säätiön tarkoitus on edistää suomalaisen maatalouden ja teollisuuden toimintaa sekä tukea erimuotoista sosiaali- ja kulttuuritoimintaa maassamme. Säätiön ovat perustaneet pankinjohtaja Göran Ehrnrooth ja hänen puolisonsa Louise Ehrnrooth.

Vuoden 2011 alusta lähtien Järki-hanketta on rahoittanut myös Sophie von Julinin säätiö. Vuodesta 2012 Järki-hankkeen osahankkeita ovat rahoittaneet mm.  Suomen Kulttuurirahasto, Ympäristöministeriö, SITRA, MTK:n säätiö ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Vuoden 2019 alussa käynnistyi kolmas Järki-hankkeen viisivuotiskausi. Päärahoittajina jatkavat Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö sekä Sophie von Julinin säätiö. Järki toimii yhteistyössä BSAG:n Carbon Action -hankealustan kanssa.

Järki-hankkeen tavoitteena on edistää maatalouden luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa – ruuantuotannosta tinkimättä. Tähän päästään suosimalla maataloudessa kestäviä viljelymenetelmiä, kestävää maaperän hoitoa ja monihyötyisiä ympäristön tilaa parantavia toimenpiteitä.

Järki-hankkeessa on keskitytty ratkaisemaan ongelmia, jotka hidastavat näiden menetelmien ja toimenpiteiden käyttöönottoa maatiloilla. Ratkaisukeinot vaihtelevat käytännön ongelmien helpottamisesta ympäristökorvausohjelmien muutosehdotuksiin. Työtä tehdään sekä ruohonjuuritasolla että päättäjätasolla.

Järki-hankeperhe kattaa koko Itämeren valuma-alueen Suomessa.

 

Jotta viljelijä voi tehdä enemmän ja parempia ympäristötekoja tarvitaan:
1) Yhteinen laaja-alaisen keskustelun pohjalta luotu kansallinen näkemys kestävästä maataloudesta
• Maataloutta ohjaavien tahojen parempi koordinointi, jotta saavutettaisiin kestävämpi lopputulos.
• Lähtökohtana keskustelulle on, että kestävä maatalous kunnioittaa ekologisia reunaehtoja, on sosiaalisesti hyväksyttävää ja tuottaa viljelijälle riittävän toimeentulon.
2) Viestintää ja tiedon soveltamista niin viljelijöille kuin kuluttajille
• Tarvitaan resursseja tiedon tiivistämiseen, havainnollistamiseen ja viestintään.
• Tieteellisen tiedon käyttöönottoon tarvitaan myös kehitystyötä ja resursseja.
• Niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin oppimista
• Kehitetään viljelijöiden ja maatalousneuvojien ammattitaitoa maatalouden ympäristöasioissa.
3) Uusien toimintatapojen käytön testaamista
• Vauhditetaan vesien ja luonnon monimuotoisuuden suojelua kokeilukulttuurin avulla
• Kokeiluissa sallitaan myös epäonnistumiset ja niiden kompensointi.
• Konkreettiset teot saattavat muuttaa asenteita tehokkaammin kuin tieto.
4) Byrokratian vähentämistä ja pullonkaulojen poistamista
• Järkeistetään viljelijän paperityön määrää.
• Maatalouden ympäristösääntelyn tulee olla nykyistä pysyvämpää, jotta viljelijät pystyisivät tekemään pitkän aikajänteen päätöksiä.
• Kartoitetaan ja poistetaan lainsäädännön ja sen toimeenpanon ongelmakohdat, jotka haittaavat ympäristöystävällistä ruuan tuotantoa.
5) Keinoja ja rohkaisua viljelijälle pitkän tähtäimen suunnitteluun
• Viljelijä tarvitsee tietoa toteuttamiensa toimenpiteiden vaikutuksista työvälineeksi toiminnan parantamiseen. Esimerkiksi ravinnetaseiden laskenta ja analysointi on tällainen työkalu.
• Osoitetaan, että maatalousympäristöstä huolehtiminen on sijoitus tulevaisuuteen.

 

Järki-näkemyksen mukaan kestävä maatalous:
  • tuottaa ravintoa kaikille mahdollisimman läheltä tulevista raaka-aineista
  • perustuu ravinteiden kierrätykseen
  • ylläpitää maan kasvukuntoa
    • orgaaninen aines
    • maan rakenne
    • vesitalous
  • ylläpitää maatalousluonnon monimuotoisuutta
    • laiduntavat eläimet
    • pientareet, metsän reunat ym.
  • varautuu ilmastonmuutokseen
  • hyödyntää märehtijöiden kykyä muuntaa nurmi ihmiselle soveltuvaksi ravinnoksi

Järki-toiminnan keskiössä pysyy edelleen ravinteiden kierrätys, sillä se on maailman ruokaturvan kannalta ohittamaton suunta, mutta ratkaisee myös monta kansallista ja Itämeren kannalta keskeistä ongelmaa.

Toiminnan kohderyhmä on laaja, viljelijöistä, maanomistajista ja maatalouden päätöksentekijöistä kuluttajiin ja ympäristötoimijoihin.

Ota yhteyttä!

Eija Hagelberg
Projektijohtaja​
+358 50 060 9526
eija.hagelberg@bsag.fi

Sanna Söderlund
Koulutuspäällikkö
+358 40 777 5515
sanna.soderlund@bsag.fi

Jenni Jääskeläinen
projektityöntekijä
+358 40 669 4620
jenni.jaaskelainen@bsag.fi

Eliisa Malin
suunnittelija
+358 40 6307679
eliisa.malin@bsag.fi

LAHJOITA