Virtuaalisen Itämeripuolueen (VIMP) ehdotus hallitusohjelmaan


Uutiset / 22.05.2011

VIMPiin kuuluu 32 kansanedustajaa kaikista hallitusneuvotteluihin osallistuvista puolueista.

Hallitusohjelmaan tulee sisällyttää alla kuvatut Itämerelle tärkeät asiat. Tämä asiakirja perustuu mm. julkiseen Facebookissa käytyyn keskusteluun, jota mm. SYKE on moderoinut ja johon VIMP-kansanedustajat ovat voineet osallistua.

1. Maatalous

Hallitus antaa tukensa kestävän maatalouden edistämistyöhön ja Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ravinteiden kierrätys, luomutuotanto, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen huomioiminen sekä ympäristötoimenpiteillä saavutettavat ekosysteemipalvelut ovat hallituskaudella tehtävän maatalouspolitiikan tärkeitä teemoja ruuantuotannon säilyttämisen ohella. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2014. Jatkossa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulisi mahdollistaa alueellisten erityistarpeiden huomioiminen, muun muassa Itämeren suojelun edistämiseksi Itämeren rantavaltioissa.

Maataloussektorille on saatava aikaan joustava, kannustava ja byrokratiavapaa ympäristöohjelma seuraavalle maaseudun kehittämisohjelmakaudelle 2014-2020. Maaseudun kehittämiseen suunnatut tuet suunnitellaan siten, että toimenpiteet voidaan kohdentaa ympäristönsuojelun kannalta nykyistä tehokkaammin. Tukien tulisi myös kannustaa viljelijöitä etsimään yhdessä parhaimpia ratkaisuja koko valuma-alueelle. Viljelijöiden tilakohtaista ympäristöneuvontaa lisätään tehokkaimpien toimenpiteiden löytämiseksi.

Tämä edellyttää myös sitä, että eri viranomaisten hallussa olevat tietoaineistot saadaan yhteiskäyttöön ja tietojärjestelmät sovitetaan yhteensopiviksi. Uusien innovatiivisten menetelmien ja kannustavien ohjauskeinojen kehittämistä ja testausta on tuettava aktiivisesti, esimerkiksi erilaisten kokeiluhankkeiden kautta.

Hallitus varmistaa, että maatalouden rakennetta ohjaava tukipolitiikka ja ympäristöpoliittiset linjanvedot tukevat toinen toisiaan. Maatalouden rakenteellisen kehittämisen yksi lähtökohta on tehokas ravinnetalous, jota tulee tarkastella niin tilakohtaisesti, naapuritilojen yhteistyönä kuin suuressa mittakaavassa kuten jalostamalla lannasta lannoitetuotteita, joiden kuljettaminen pitkiäkin matkoja on taloudellisesti kannattavaa. Yksi ohjauskeino on investointitukien suuntaaminen ravinteiden tehokasta käyttöä innovatiivisesti edistäviin hankkeisiin. Hallitus huolehtii siitä, että suomalaisen maatalouden rakenne maan eri osissa säilyy monimuotoisena.

Hallitus toimeenpanee valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat helmikuussa 2011 vahvistetun vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti. Eri hallinnonalojen budjeteissa varmistetaan rahoitus ja toimintaedellytykset vesienhoitosuunnitelmien toteutukselle ja seurannalle.

2. Öljyntorjunta ja turvallinen laivaliikenne

Öljykuljetukset Suomenlahdella ovat kasvaneet ja ne tulevat edelleen kasvamaan. Vuonna 1995 Suomenlahdella kuljetettiin noin 20 miljoonaa tonnia öljyä, vuonna 2010 jo 155 miljoonaa tonnia ja ennuste vuodelle 2015 on 200-230 miljoonaa tonnia. Alueen öljyntorjuntavalmiutta on parannettu ja kalustovalmiuden kehittämistä tulee edelleen jatkaa.

Suomi tarvitsee vielä kaksi suurta avomerikelpoista öljyntorjunta-alusta. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva/öljyntorjunta-aluksen rahoitus on turvattava sekä annettava tilausvaltuus toiselle vastaavalle alukselle. Olemassa olevia, vanhenevia öljyntorjunta-aluksiamme peruskorjaamalla saadaan niiden käyttöikää pidennettyä huomattavasti. Suomi tarvitsee lisää avomerikelpoista öljyntorjuntakalustoa.

Jotta uomen valtion ja pelastustoimen öljyntorjuntavalmiutta voidaan jatkossakin kehittää määrätietoisesti, tulee korotetun öljysuojamaksun perimistä jatkaa.

Suuronnettomuuden öljyntorjunta on kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tulisi jatkaa neuvotteluja Venäjän ja Viron öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi – kasvavien öljykuljetusten riskeihin varautuminen ei ole vain Suomen vastuulla.
Suomenlahden alueella tulisi sopia Pohjanlahden kaltaisesta kansainvälisestä jäänmurtoyhteistyöstä. Rantavaltioiden yhteistoimin varmistettaisiin, että alukset eivät joudu odottamaan ajelehtivassa jääkentässä murtaja-apua ja näin osaltaan parannettaisiin talvimerenkulun turvallisuutta ja tehokkuutta.

Saariston väylien merenkulun turvallisuutta tulisi edelleen parantaa mm. ottamalla käyttöön virtausvaroitusjärjestelmä vaarallisen voimakkaan virtaaman alueille.

Liikenneturvallisuuden takaamiseksi merellä on oltava asianmukaiset tiedonvälitys- ja seurantayhteydet aluksien sekä rannikkovaltioiden viranomaisten välillä. Hyvä tiedonkulku on avainasemassa kun puhutaan meriturvallisuudesta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisystä. Päävastuu meriliikenteestä ja sen sujuvuudesta rannikkoväylillä ja sisääntuloreiteillä on VTS-asemilla (Vessel Traffic Service), jotka lähettävät maista käsin tietoja aluksille ja toimivat valvovana osapuolena. VTS-asemilla työskentelevät alusliikenneohjaajat tuottavat ja pitävät yllä reaaliaikaista liikennetilannekuvaa yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Suomenlahdella on lisäksi oma ilmoittautumisjärjestelmä GOFREP (Gulf of Finland Reporting System), joka on alueelle saapuville aluksille pakollinen ja otettiin käyttöön vuonna 2004. Järjestelmä on Suomen, Venäjän ja Viron yhteinen.

Nyt on aika edesauttaa yhtenäistetyn ja modernin alusohjaus- ja informaatiojärjestelmän toteuttamista koko Itämeren alueelle kehittämällä jo olemassa olevia järjestelmiä. Tavoitteena tulee olla, että onnettomuustilanteessa kaikissa Itämeren VTS-keskuksissa toimittaisiin samoilla käytännöillä, yhteisellä kielellä ja yhteensopivilla järjestelmillä. Olisi suotavaa, että alukset voisivat ilmoittautua Itämerelle saapuessaan vain kerran (tällä hetkellä ilmoittautumispaikkoja ja käytäntöjä monia), tämä poistaisi turhaa ja häiritsevää radioliikennettä, joka vie miehistöltä huomiota muista tehtävistä. Samankaltainen tavoite on esitetty monissa Itämeren valtioiden Itämeri-suunnitelmissa ja sekä EU:n uudessa Itämeri-strategiassa.

3. Yhdyskuntajätevedet

Hallituksen tavoitteena tulee olla, että Saaristomeren alueella yhdyskuntajätevesien typenpoiston teho nousee 90 prosenttiin kaikissa yli 10 000 asukasvastineluvun laitoksissa.

4. Vaaralliset aineet jätevesissä ja kaukokulkeumissa

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa laajassa kansainvälisessä vaarallisiin aineisiin liittyvässä tutkimusohjelmassa puhdistetut kunnalliset jätevedet ovat osoittautuneet yhdeksi merkittävimmistä pistemäisistä päästölähteistä, joiden kautta Itämereen päätyy ympäristölle vaarallisia aineita. Jätevesien on todettu olevan eliöille akuutisti ja kroonisesti (vaikuttavat mm. eliöiden lisääntymiseen ja perimään) myrkyllisiä.

Toisen merkittävän vaarallisten aineiden kulkeutumisreitin Itämereen muodostavat ilman kautta tapahtuvat kaukokulkeumat.

Seuraavalla hallituskaudella tulee varata resursseja ja ryhtyä toimenpiteisiin, joilla Itämereen laskettavien jätevesien myrkyllisyyttä, hormonaalisia vaikutuksia ja muita biologisia haittavaikutuksia tutkitaan laajemmin meriympäristössä. Tarvittaessa tulee lisätä ekotoksisuustestit jätevesiä Itämereen laskevien toiminnanharjoittajien lupaehtoihin, ja vaarallisten jätevesien laskemista Itämereen on rajoitettava.

Jätevesien myrkyllisyyden vähentäminen edellyttää hallitukselta resurssien suuntaamista toimiin, joilla voidaan tehostaa jo kiellettyjen vaarallisten aineiden valvontaa maahantuotavissa tuotteissa, tunnistaa uusia vaarallisia aineita ja ryhtyä aktiivisesti niitä rajoittaviin toimiin sekä tehostaa nykyisten kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden toimintaa.

Resursseja tulee varata myös aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön maiden rajat ylittävien vaarallisten aineiden kulkeumien vähentämiseksi sekä toimiin polttoprosessien (mukaan lukien liikenne) sivutuotteina syntyvien yhdisteiden vähentämiseksi.

5. Itämeren tutkimus ja tilan seuranta

Itämeren suojelu, kestävä hyödyntäminen ja meren tarjoamat ekosysteemipalvelut edellyttävät syvällistä tutkimusta ja merentutkimuksen asiantuntemusta. Merentutkimus, kehitystoiminta ja meritietoon perustuvat palvelut muodostavat päätöksentekoa ja tuotannollista toimintaa tukevan monitieteisen verkoston. Suomella on erinomainen tilaisuus nousta Itämeren tutkimuksen kärkitoimijaksi ja erikoistuneen meriteollisuuden ja meriteknologian vientimaaksi.

Seuraavalla hallituskaudella tulee ryhtyä toimenpiteisiin merien tutkimuksen kansallisen strategian toimeenpanemiseksi. Korkeatasoinen perustutkimus on edellytys innovatiivisten sovellusten kehittämiselle. Jatkossa on keskeistä turvata merentutkimuksen korkea taso ja monialaisuus, tutkimustulosten laaja hyödynnettävyys ja tutkimukseen perustuva palvelukehitys sekä merien tutkimuksen osaamisen ja monialaisen tutkijakoulutuksen vahvistaminen.

Suojelutoimenpiteiden järkevä ja kustannustehokas suuntaaminen edellyttää Itämeren tilan seurantaa ja sen kehityksen ennakointia. Seuraavalla hallituskaudella Itämeren tilan seurantajärjestelmä tulee päivittää vastaamaan kustannustehokkaalla tavalla meristrategiadirektiivin ja Itämeren suojelusopimuksen edellyttämiä uusia vaatimuksia. Kustannustehokkuuden ja seurantatiedon laadun parantamiseksi kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tulee vahvistaa ja uusia teknologioita hyödyntää tehokkaasti. ​

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA