Vuokrapellon kasvukunto paranee yhteistyöllä

Hämeenlinnan Tuuloksessa lihakarjatilaa pyörittävä Jari Eerola heräsi pellon kasvukuntoasioihin kymmenisen vuotta sitten. Eerola kunnostaa nykyään paljon myös vuokrapeltojaan.

– Panostukset pellon kasvukuntoon hoituvat parhaiten yhteistyössä vuokranantajan ja vuokralaisen kesken. Minulla on tapana pitää maanomistajaan yhteyttä myös vuokrakauden aikana. Molemmat osapuolet pysyvät ajan tasalla pellon kunnostustarpeista, kun asioista keskustellaan avoimesti myös matkan varrella, Eerola sanoo.

Eerolan mukaan yhteydenpitotavat ja vuokraneuvotteluissa läpi käytävät asiat vaihtelevat jonkin verran maanomistajan taustan mukaan.

– Osa maanomistajista elää jo aika kaukana maataloudesta. Heidän kanssaan neuvotellessa esimerkiksi vastuullisuusasiat, kuten hiilensidonta, saattavat nousta esiin useammin kuin aiemmin. Havainnolliset ja selkeät laskelmat kasvukuntoa parantavien toimien kustannuksista ja hyödyistä ovat tärkeitä vuokranantajien kanssa keskustellessa.

Isoista töistä sovittava kirjallisesti

Eerola on pitänyt kynnyksenä vuokrasopimuksessa kirjallisesti sovittaville asioille tarvetta käyttää kaivinkonetta.

– Sovin vuokrasopimuksissa perusparannustöistä ja niiden vaikutuksesta pellon vuokraan. Jos kaivinkonetta tarvitaan, kyseessä on merkittävä työ ja kustannukset yleensä suuria. Asiaa kannattaa suunnitella yhteistyössä maanomistajan kanssa ja sopia siitä kirjallisesti, Eerola painottaa.

Viime kesän lopulla Eerolan yhdeksän hehtaarin vuokralohkolla toteutettu salaojitus on hyvä esimerkki peruskunnostustyöstä, josta sovittiin etukäteen.

– Tässä tapauksessa vuokraneuvottelu kesti poikkeuksellisen pitkään, lähes vuoden. Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen, joten perusteellinen neuvottelu kannatti.

Kymmenen vuoden sopimus hyvä

Uudistavan viljelyn keinojakin käyttävälle Eerolalle on kertynyt paljon kokemusta vuokraneuvotteluista. Hänen viljelemästään 200 hehtaarista kaksi kolmasosaa on vuokrattua peltoa. Vuokranantajia on kymmenkunta.

– Keskimääräinen vuokra-aika on viisi vuotta. Monet peruskunnostustoimet ovat sen verran suuritöisiä, että pyrin mahdollisuuksien mukaan pidempään vuokra-aikaan. Esimerkiksi vuokralohko, jota nyt salaojitan, kuuluu kymmenen vuoden sopimuksen piiriin, Eerola kertoo.

Pellon omistaja saa ison taloudellisen hyödyn salaojituksesta. Kun vuokralainen on aktiiviviljelijä, hän voi saada Ely-keskukselta salaojituksen kustannuksiin 40 prosentin investointituen. Pellon omistaja ei saa tukea, jos hän ei itse viljele peltoa.

Nurmea ja valkuaiskasveja

Eerolan tilan viljelyssä oleva kasvilajivalikoima on monipuolinen. Kierrossa on nurmea, ruisvehnää, syysvehnää, ohraa, hernettä ja härkäpapua. Nurmea on noin kolmannes pinta-alasta.

Kesä 2025 oli sään puolesta haastava.

– Juhannuksen tienoilla tuli vettä 150 millimetriä. Etenkin herne ja sinimailanen kärsivät paikoin märkyydestä. Nyt, kun märät paikan selvisivät, kannattaa niiden osalta pohtia, millaiset toimenpiteet voisivat parantaa tilannetta, Eerola neuvoo.

– Nurmi viljelykierrossa ja etenkin kuivalannan käyttö ovat ainakin meillä toimineet hyvin maan parantajina.

Osa viljelyssä olevista lohkoista on suhteellisen uutta peltoa. Ne ovat Tuuloksen ja Lammin suunnalla usein raivattu karuille kankaille, jotka kaipaavat orgaanista ainetta ja hivenravinteita tuottaakseen kunnon satoja.

– Etenkin näillä lohkoilla kuivalannan ja tuhkan käyttö näyttää parantavan kasvukuntoa. Nämä perustoimenpiteet, samoin kuin kalkitus, kuuluvat normaaliin kasvukunnon ylläpitoon, Eerola näkee.

Jari Eerola laskee, että noin 60 lohkoa muodostaa tilan tuotannon perustan. Näistä noin puolet on edelleen peruskunnostuksen tarpeessa. – Peltojen kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä, mutta kyllä se palkitseekin. Hehtaaritukien mahdollisesti pienentyessä pellon kasvukunnon merkitys kasvaa koko ajan. On selvää, että teen kunnostustoimia vuokralohkoilla myös tulevina vuosina, Eerola vakuuttaa.

Teksti: Jouko Kleemola