Siirry pääsisältöön

BSAG tarttuu metsätalouden vesistövaikutuksiin

Suurin osa Itämeren kuormituksesta on peräisin maalta, tarkemmin maa- ja metsätaloudesta. Uusi tutkimustieto osoittaa metsätalouden vesistövaikutusten olevan huomattavasti luultua suuremmat ja tilanteen korjaamiseksi vaaditaan välittömiä toimia.

Metsien kunto vaikuttaa Itämereen.

Metsätalous vaikuttaa vesistöihin suoraan ja välillisesti

Ojitusten, hakkuiden ja maanmuokkauksen seurauksena metsästä lähtee liikkeelle kiintoainesta, humusta (hienoksi hioutunutta orgaanista ainetta) ja ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä. Sisävesistöjen, kuten järvien, lampien, jokien ja purojen kautta ravinteet päätyvät lopulta myös Itämereen. Itämeren rehevöityminen on suuri ongelma, joka johtaa vesien samenemiseen, haitallisten sinilevien lisääntymiseen ja merenpohjan happikatoon.

Vesistöihin päätyy myös hiiltä, josta suuri osa (40–70 %) vapautuu lopulta hiilidioksidina ilmakehään kiihdyttäen ilmastonmuutosta. Reheviin merenlahtiin kulkeutuessaan hiili voi myös lisätä metaanipäästöjä, joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on huomattavasti hiilidioksidia suurempi. Ilmastonmuutos uhkaa koko ekosysteemiä, ja herkkä Itämeri on sen vaikutuksille erityisen altis.

Metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen on välttämätöntä Itämeren tilan parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja kustannustehokkaita toimia siihen on jo olemassa. Itämeren lämpeneminen ilmaston muuttuessa vaikeuttaa entisestään meriekosysteemin toipumista ja lisää toimenpiteiden tarvetta valuma-alueella.

Suomen vesilaki sallii täysin tarpeettomatkin ojitukset. Samaan aikaan yhteiskunnan rahaa käytetään soiden ja purojen ennallistamiseen sekä vesien kunnostukseen.

Vesistövaikutuksia voidaan vähentää tarkemmalla suunnittelulla ja toteutuksella

Metsätalouden vesiensuojelussa on Suomessa perinteisesti keskitytty estämään ravinteiden kulkua vesistöihin erilaisten vesiensuojelurakenteiden avulla. Monet Suomessa nykyisin käytetyt vesiensuojelumenetelmät ovat kuitenkin osoittautuneet tehottomiksi. Huomio on siirrettävä metsämaahan – sinne missä kuormitus syntyy. Kun minimoidaan maa-aineksen ja ravinteiden liikkeelle lähtö metsämaasta ja huolehditaan vesitalouden hallinnasta valuma-alueella, voidaan Itämeren kuormitusta vähentää merkittävästi.

Tehokas vesiensuojelu vaatii sekä ennallistamista että paljon nykyistä tarkempaa metsänhoitotoimien suunnittelua. Tavoitteen on oltava, että ojitukset minimoidaan. Lisäksi jo kaivettuja, ylisyviä ja tarpeettomia ojia on korjattava ja ennallistettava metsien vedenpidätyskyvyn palauttamiseksi. Ojitusten lisäksi vesistöjen ja pienvesien puustoisten suojavyöhykkeiden laatuun ja leveyteen on kiinnitettävä huomiota, sillä ne vaikuttavat vesistöjen ekosysteemeihin ja rehevöitymiseen.

Suomen teollisuuden puunhankinta siirtyy lähitulevaisuudessa entistä enemmän turvemaille. Riskinä on vesistöpäästöjen kasvu entisestään, vaikka suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen. Ohjauskeinoja tarvitaan nyt, jotta tilanne ei pääse riistäytymään käsistä.

Taina Ihaksi, projektijohtaja, metsätalous, BSAG

BSAG:n tavoite on vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia

Alkuvuodesta 2024 käynnistetyn BSAG:n metsätoiminnan tavoitteena on vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia koko Itämeren valuma-alueella ja vaikuttaa maalta merelle tulevaan kuormitukseen. Ensimmäisen vuoden aikana olemme keränneet tietoa metsätalouden vesistövaikutuksista ja muutostarpeista haastattelemalla laajan joukon Suomen metsäasiantuntijoita tutkijoista käytännön toteuttajiin, etujärjestöihin ja yrityksiin sekä laatineet politiikkasuosituksen vesistövaikutusten vähentämiseksi. Tulevina vuosina käynnistämme vaikuttavia hankkeita tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Metsätalouden lyhytnäköiset toimintatavat vaarantavat monien lajien tulevaisuuden.

OTA YHTEYTTÄ

Taina Ihaksi

Projektijohtaja, metsätalous

+358 40 124 2219

taina.ihaksi@bsag.fi

Risto Kuusakoski 

Suunnittelija, metsätalous

+358 50 564 8158 

risto.kuusakoski@bsag.fi

AJANKOHTAISTA

image/svg+xml