Siirry pääsisältöön

UUDISTAVA VILJELY ON ENEMMÄN KUIN HIILIVILJELY

Uudistava viljely on viljelijää ja ympäristöä hyödyttävä tapa tuottaa ruokaa. Se parantaa maan kasvukuntoa, lisää hiilensidontaa ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Hiiliviljely on osa uudistavaa viljelyä, ja sen avulla maanviljelijä voi hillitä ilmastonmuutosta. Hyväkuntoinen peltomaa tuottaa varmemman sadon ja vähentää riippuvuutta ostopanoksista. Näin paranee huoltovarmuus koko yhteiskunnassa. 

Viljelijät Patrick Nyström ja Sirkku Puumala 
kaivavat peltomaata.
Parhaat tutut ja uudet käytännöt yhdistämällä syntyy peltomaan kasvukuntoa jatkuvasti parantava viljelytapa. Itämeri ja ilmasto hyötyvät uudistavasta viljelystä. 

Terve maaperä on uudistavan viljelyn ydin

Uudistava eli regeneratiivinen viljely tarkoittaa kokonaisvaltaista, koko ekosysteemiä elvyttävää viljelytapaa. Käytännössä se tarkoittaa, että hyvän sadon lisäksi tavoitellaan maaperän kasvukunnon parantamista, luonnon monimuotoisuuden ja maan hiilivaraston kasvua sekä toimivaa vesitaloutta.

Uudistava viljely on enemmän kuin yksittäiset toimenpiteet. Tärkeää on paitsi se, mitä tehdään, myös se, miten tehdään. Uudistava viljely on joustava tapa käyttää hyvien viljelykäytäntöjen monipuolista kokoelmaa tilannetajuisesti, eli kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.  

Valittavat toimenpiteet voidaan kuitenkin yksinkertaistaa kolmeen periaatteeseen: yhteytyksen maksimointi, maan pieneliötoiminnan maksimointi sekä maaperän toiminnan häirinnän minimointi. Maaperän toiminnan häirintää ovat esimerkiksi maanmuokkaus ja kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö.

*

Uudistava viljely on ruoantuotantoa, jossa maan kasvukuntoa ja koko ympäristön hyvinvointia parannetaan kulloiset olosuhteet huomioon ottaen.  

Ruoka ja ympäristöhyödyt samoilta pelloilta  

Parantamalla maan kasvukuntoa kasvukaudesta toiseen sen sijaan, että se heikkenisi huomaamatta, saavutetaan monia hyötyjä niin viljelijän kuin ympäristönkin näkökulmasta. Hiilen varastoituminen ilmakehästä takaisin maaperään on yksi uudistavan maatalouden tutkituista hyödyistä.

Maaperän hiilivaraston kasvattamista ruoantuotannon yhteydessä kutsutaan myös hiiliviljelyksi. Hiilen varastoiminen maaperään lisää pellon multavuutta ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.  
 
Viljelijän kannalta parempi satovarmuus ja ostopanoksissa säästäminen näkyvät positiivisesti tilan taloudessa. Hyväkuntoinen pelto pidättää vettä ja ravinteita sekä vähentää eroosiota. Se myös sietää paremmin vaihtelevia äärisäitä. Arvokkaan pintamaan pysyessä pellolla ja ravinteiden kierron toimiessa säästyy euroja. Näin ehkäistään myös Itämeren rehevöitymistä.  

Hiilen varastoitumisen ja biodiversiteetin maksimointi, sekä toimiva vesitalous ja vesistöpäästöjen minimointi, ovat sekä keinoja että tavoitteita uudistavassa viljelyssä. 

Uudistavan viljelyn monet hyödyt on huomattu myös ruokaketjun yrityksissä samalla kun kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan lisääntyy jatkuvasti. Suomessa uudistavan maatalouden periaatteita ja toimenpiteitä edistetään esimerkiksi käynnistämässämme Carbon Action -toiminnassa, jossa on mukana myös suomalaisen ruokajärjestelmän keskeisiä yrityksiä.

Maan rakennetta voidaan parantaa ja samalla saada satoa vähemmillä tai samoilla kustannuksilla. Kaikenkokoiset tilat ja kaikki tuotantosuunnat voivat viljellä uudistavasti.

Riitta Lehtinen, maanviljelijä, Miekon-Liski, Tammela
Maataloustraktori puintityössä pellolla.
Kaikki maatilat ja tuotantosuunnat voivat toimia uudistavasti. Oleellista on toimia uudistavan viljelyn periaatteiden mukaisesti joka tilanteessa.

Luonnon omat prosessit hyödyttävät viljelijää 

Luonnossa kaikki prosessit liittyvät toisiinsa, ja maataloudessa voidaan joko vahvistaa tai heikentää niitä. Uudistavan viljelyn tarkoituksena on tukea luonnon omia toimintoja ja samalla tehostaa sadontuottoa.  

Luonnon prosessien tukemisesta saatavat hyödyt näyttäytyvät tilanteen mukaan lisätulona, säästönä ja aineettomina hyötyinä.  

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on tärkeä osa uudistavaa viljelyä. Monimuotoinen peltoluonto vahvistaa koko ekosysteemin sopeutumiskykyä muutoksiin. Lisäksi se tarjoaa monia hyödyllisiä ekosysteemipalveluita, kuten kasvien pölytystä, ravinnekiertoa sekä tuholaisten ja veden hallintaa.  

Eloisa peltomaa kuhisee eloperäistä ainesta hajottavia ja hiiltä varastoivia mikrobeja. Monet viljelijät hoitavatkin tätä maanalaista karjaa aktiivisesti lisäämällä eloperäistä ainesta peltomaahan ja minimoimalla eliöiden häirintää.  

Maaperän monimuotoisella eliöstöllä on ensisijaisen tärkeä rooli peltomaan toimintojen ylläpidossa. Sillä on myös keskeinen merkitys maaperän ja kasvien terveydelle sekä hiilen varastoitumiselle maahan

Maan kasvukuntoon keskittyminen on erittäin kiinnostavaa ja toivoa luovaa, koska hyviä tuloksia voi saada jo muutamassa vuodessa.

Nina Långstedt, maanviljelijä, Krämarsin tila, Inkoo

Uudistava viljely turvaa tulevaisuutta 

Maatalouden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa niin ilmastonmuutoksen, taloudellisten paineiden, muuttuvan maatalouspolitiikan sekä erilaisten terveys- ja turvallisuusuhkien vuoksi 

Sekä viljelijä että pellot tarvitsevat vahvaa resilienssiä eli muutosjoustavuutta pysyäkseen toimintakykyisinä vaihtelevissa olosuhteissa. Uudistava viljely on yksi resilienssiä vahvistava keino, niin yksittäisen tilan kuin koko yhteiskunnan kannalta.  

Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii aina hieman panostusta oppimiseen ja kokeilemiseen. Suuria taloudellisia panostuksia ei kuitenkaan tarvita, ja ajan myötä panostus kääntyy saatavaksi. Helpointa on aloittaa pienillä kokeiluilla ja tutustumalla muiden työhön esimerkiksi liittymällä Carbon Action -klubiin.  

Kannattavuuden parantuminen motivoi jatkamaan maanviljelyä tilanteessa, jossa on paljon epävarmuuksia ja maatilojen määrä vähenee jatkuvasti.  

Mahdollisuus vaikuttaa omien peltojensa tuottavuuteen lisää viljelijän autonomian tunnetta, joka taas vaikuttaa jaksamiseen. Tämä kaikki yhdessä turvaa kotimaista huoltovarmuutta myös tulevaisuudessa. 

OTA YHTEYTTÄ

Eija Hagelberg

Projektijohtaja, uudistava maatalous

+358 50 060 9526

eija.hagelberg@bsag.fi

Soja Sädeharju

Koulutuspäällikkö, uudistava maatalous, viljelijäyhteistyö, oppilaitosyhteistyö

+358 40 777 5515

soja.sadeharju@bsag.fi

Irina Niinivaara

Yritysyhteistyöpäällikkö

+358 40 664 1625

irina.niinivaara@bsag.fi

AJANKOHTAISTA

image/svg+xml