Siirry pääsisältöön

Q&A – KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Tervetuloa tutustumaan perustietoihimme sekä toimintaamme liittyviin termeihin. 

BSAG:n perustiedot

Mikä on BSAG ja kuka sen on perustanut?

BSAG on lyhenne englanninkielisestä nimestämme Baltic Sea Action Group. 

Olemme itsenäinen voittoa tuottamaton säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa. Säätiö perustettiin vuonna 2008 Itämeren pelastamiseksi.  
 
BSAG:n perusti kolme Itämeren ystävää, Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta ja Anna Kotsalo-Mustonen.  
 
Kolmikko oli työskennellyt yhdessä toisen säätiön Itämeri-projektissa, ja projektin päätyttyä he halusivat jatkaa työtä Itämeren pelastamiseksi uudella, tehokkaalla ja kokonaisvaltaisella tavalla.

Mitä BSAG tekee?

Tällä hetkellä teemme kunnianhimoista työtä erityisesti uudistavan maatalouden edistämiseksi, vastuullisen merenkulun kehittämiseksi sekä meriluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Kuka BSAG:n omistaa?

BSAG:lla, kuten muillakaan säätiöillä, ei ole omistajia tai jäseniä. Lue miten BSAG on syntynyt.

Tuottaako BSAG voittoa?

Säätiöiden tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan kerätä ja käyttää varoja tiettyyn tarkoitukseen. BSAG:lla tämä tarkoitus on Itämeren pelastaminen.

BSAG:n toiminta

Toimiiko BSAG vain Suomessa?

BSAG:n kotipaikka ja päätoiminta-alue on Suomessa, mutta BSAG:n hankkeet ja projektit ulottuvat usein laajemmin Itämeren alueelle.

Miten BSAG toimii Itämeren pelastamiseksi?

Haluamme saada aikaan pysyvää ja kokonaisvaltaista parannusta. Siksi meidän on oltava rohkeita ja innovatiivisia, etsittävä uusia, hyviä keinoja auttaa merta sekä hyödynnettävä yhteistyötä ja joukkovoimaa. Luomme esimerkkejä, joita muiden on helppo seurata.  
 
Selvitämme, mikä kaikki vaikuttaa Itämereen ja miksi. Pureudumme meren heikon tilan juurisyihin kokonaisvaltaisesti. Kartoitamme, mihin asioihin meidän pitää vaikuttaa ja keitä kaikkia tarvitsemme Itämeren avuksi.  
 
Keräämme kokoon yhteistyökumppanit, viranomaiset, vaikuttajat, tutkijat, päättäjät ja rahoittajat. Sitten autamme heitä pistämään toimeksi. Yksittäisten projektien sijaan on usein vaikuttavampaa tehdä laajempia ja pidempiaikaisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla saamme muutosta aikaan.  

Keiden kanssa BSAG tekee yhteistyötä?

BSAG tekee Itämeri-työtä etsimällä ja kokoamalla yhteen Itämeren pelastamiseen tarvittavat yritykset, tutkijat, päättäjät ja muut tarvittavat tahot.  
 
Kuhunkin hankkeeseen kootaan aina juuri siihen tarvittavat kumppanit. Esimerkiksi uudistavaa maataloutta ja hiiliviljelyä edistävässä Carbon Action -hankkeessamme mukana ovat suuren viljelijä- ja tutkijajoukon lisäksi Ilmatieteen laitos, Sitra sekä maa- ja metsätalousministeriö. Lisäksi hankkeen rahoittajana on merkittävä joukko muita säätiöitä.  
 
Lue lisää ajankohtaisista hankkeistamme.

Miten BSAG rahoittaa toimintansa?

Koska hankkeemme ovat mittavia ja pitkäkestoisia, tarvitsemme myös pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia toimintamme mahdollistamiseksi.  
 
Suurin osa rahoituksestamme saadaan hankerahoittajilta, kuten ministeriöiltä tai EU:lta, sekä yritys- ja yhteisökumppaneilta, jotka ovat myös huolissaan Itämeren ja ilmaston tilasta ja haluavat tulla mukaan talkoisiin.  
 
Silti myös yksityiset lahjoittajat, Anna elämää Itämerelle -kampanjaan osallistujat ja koulujen järjestämät päivätyökeräykset sekä Itämeri-kävelyt ovat tärkeitä. Jokaisella eurolla on väliä.

Mihin BSAG käyttää saamansa rahoituksen?

BSAG saa rahoituksensa osin hankerahoituksena ja osin lahjoituksena. 
 
Hankkeisiin saadut varat käytämme hankesuunnitelmien mukaisesti. Olemme tarkkoja siinä, että lähdemme mukaan ainoastaan hankkeisiin, jotka auttavat Itämerta ja edistävät järjestelmämuutosta.  
 
Lahjoitusvarat ovat meille elintärkeitä. Niiden avulla voimme toimia ketterästi ja esimerkiksi seurata lainsäädännön kehittymistä ja vaikuttaa tarvittavissa kohdissa parhaalla tiedolla, jota saamme pitämällä yhteyttä tutkijoihin ja kansainvälisiin kumppaneihin.
 
Olemme tehokkaita toimissamme ja lupaamme, että vivutamme jokaisesta lahjoitetusta eurosta 3 euroa Itämeri-työhön muualta.

Jakaako BSAG apurahoja tai tukia?

Toisin kuin säätiöt usein, BSAG ei ole rahoittajasäätiö, vaan kerää varoja käytännön työhön Itämeren pelastamseksi.

Miksi minun kannattaa tukea BSAG:n toimintaa?

Meillä suomalaisilla on vain yksi meri. Sen kunto vaikuttaa paitsi meihin, myös jälkipolviimme. Kyse ei ole vain siitä, voiko meressä jatkossakin uida ja veneillä tai kuolevatko kalat. Meren kunto vaikuttaa elämäntapaamme, terveyteemme ja hyvinvointiimme.  
 
Itämeren huono tila, ilmastokriisi ja luontokato linkittyvät toisiinsa. BSAG:n edistämät ratkaisut huomioivat kokonaiskuvan, ihmisen mukaanlukien. Parhaimmillaan teot vaikuttavat positiivisesti useampaan ongelmaan. Esimerkiksi uudistava maatalous hillitsee ilmastonmuutosta, luontokatoa ja Itämeren rehevöitymistä sekä parantaa satovarmuutta ja viljelijän taloutta. 

Olen kiinnostunut Itämeren pelastamisesta. Voinko päästä BSAG:iin töihin tai harjoitteluun?

Mahtavaa, että asia kiinnostaa. Lue BSAG:ssa työskentelystä sekä työ- ja harjoittelupaikoistamme.

Pitääkö BSAG luentoja tai koulutuksia?

Voimme pitää koulutuksia ja luentoja tapauskohtaisesti yhteistyökumppaniemme toiveesta. Haluamme käyttää Itämeri-työhön saadut varat mahdollisimman vaikuttavasti, joten harkitsemme pyyntöjä aina tarkasti. Tutustu koulutus- ja oppilaitosyhteistyöhömme.

ITÄMERI

Miksi Itämeri pitää pelastaa?

Itämeri voi huonosti. Sen vesi samenee, rannat ja matalikot kasvavat umpeen, levät lisääntyvät liikaa ja kala- ja eliökanta kärsivät. Merenpohjassa isot alueet ovat muuttuneet kokonaan hapettomiksi ja elinkelvottomiksi.  
 
Ajattelemme elävämme puhtaan luonnon ympäröimänä, mutta valitettavasti Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä.  
 
Itämeren haasteena on, että se on hyvin matala verrattuna maailman muihin meriin ja sen valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä. Koska vettä on vähän ja väkeä paljon, Itämeri on erityisen helposti haavoittuva.   
 
Itämeren suurimpina ongelmina ovat liiasta ravinnetaakasta johtuva rehevöityminen, meriluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmastokriisi, mereen joutuvat vaaralliset aineet ja meriliikenteen ympäristöriskit.

Miten Itämeri pelastetaan?

Itämeren pelastamiseen on löydettävissä ratkaisuja, mutta ne eivät ole helppoja, yksinkertaisia tai nopeita.
 
Luonnon ekosysteemissä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ilmastonmuutos kytkeytyy merien kuntoon. Samoin ekologinen tasapaino. Jotta voi pelastaa meren, täytyy esimerkiksi ymmärtää mitä maaperässä tapahtuu.
 
Itämeren tilan parantaminen vaatii monitieteellistä tutkimusta, paljon poliittisia päätöksiä sekä yritysten, maanviljelijöiden ja kansalaisten aktiivisuutta.​ Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa Itämeren terveyteen kansalaisena, työntekijänä tai vapaa-ajalla.
 
Viljelijänä, alan päättäjänä, vaikuttajana tai tutkijana teoillasi on suora vaikutus. Myös useilla muilla työpaikoilla voidaan toimintaa kehittämällä vaikuttaa ympäristön tilaan.

Miten Itämeri liittyy ilmastonmuutokseen?

Matalana murtovesialueena Itämeri on erityisen haavoittuva ilmastonmuutoksen edetessä. Lisääntyvät sateet laskevat veden suolapitoisuutta, ja kohoavat lämpötilat lyhentävät jääpeiteaikaa ja lämmittävät vettä. Valtaosa Itämeren lajeista kärsii näistä muutoksista. Nopeakasvuiset levät sen sijaan menestyvät entistä paremmin eli ilmastonmuutos kiihdyttää myös meren rehevöitymistä
  
Toisaalta elinvoimaiset meriekosysteemit myös hillitsevät ilmastonmuutosta, sillä meret sitovat paljon hiiltä. Lajistoltaan monimuotoinen meri myös kestää muutoksia ja pystyy sopeutumaan niihin. Itämeri voi selvitä ilmastonmuutoksesta ja jopa auttaa hillitsemään sitä, mikäli suojelemme merta tehokkaasti ja puutumme esimerkiksi ihmisten aiheuttamaan ylimääräiseen ravinnekuormitukseen.

Kauanko kestää, että Itämeri saadaan pelastettua? Onko muutosta parempaan päin tapahtunut?

Rehevöitymistä aiheuttavia ravinnepäästöjä Itämereen on saatu vähennettyä merkittävästi. Ilmastonmuutos ja esimerkiksi haitalliset aineet kuitenkin vaikeuttavat Itämeren hyvän tilan saavuttamista.  
 
Myös aiemmat päästöt aiheuttavat niin kutsuttua sisäistä kuormitusta, jonka vuoksi Itämeren hyvän tilan saavuttaminen kestää useita vuosikymmeniä, vaikka kaikki päästöt saataisiin nyt kuriin. Paikallisesti meren tilassa voi kuitenkin huomata muutoksia nopeammin.

Itämeri ja maanviljely

Miten Itämeren pelastaminen liittyy maanviljelijöihin ja mitä on uudistava viljely? 

Maa, meri ja ilmasto liittyvät kaikki yhteen. Kun maanviljelyssä tarvittavat välttämättömät ravinteet, fosfori ja typpi, joutuvat Itämereen, ne aikaansaavat rehevöitymistä. Kaikki kärsivät – kasvit, viljelijät, maaperä, meri kasveineen ja asukkaineen, me ihmiset.  
 
Uudistavan viljelyn avulla tärkeät ravinteet jäävät maaperään kasvien käyttöön ja niiden valuminen mereen vähenee. Samalla sidotaan hiiltä maaperään ja hillitään ilmastokriisiä. Siksi puhutaan myös hiiliviljelystä. Maaperän kunto kohenee ja pellon satovarmuus paranee – ja kaikki hyötyvät.

Mikä on Carbon Action -alusta?

Carbon Action -alusta on BSAG:n vetämää yhteistyötä, jossa tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhdessä ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitsevän sekä satovarmuutta ja vesistöjen tilaa parantavan viljelyn edistämiseksi. Ilmatieteen laitos koordinoi alustalla olevia monitieteisiä tutkimushankkeita, joita yhdistää tavoite edistää maaperän hiilensidontaa.

Mikä on Carbon Action -klubi ja miten pääsen mukaan?

Carbon Action -klubi on maksuton ja kaikille avoin yhteisö, jonka jäsenet pääsevät ensimmäisten joukossa käsiksi tietoon muun muassa maaperän kasvukunnon parantamisesta ja maatalousympäristön monimuotoisuuden kehittämisestä. Lue lisää ja liity Carbon Action -klubiin.

Mitä tarkoittaa uudistava viljely ja hiiliviljely?

Maaperän hiilivaraston kasvattamista ruuantuotannon ohessa kutsutaan hiiliviljelyksi. Hiiliviljely on osa uudistavaa maataloutta, jolla turvataan ruoantuotantoa ja parannetaan ympäristön tilaa paikallinen tilanne huomioiden.  

Uudistavassa maataloudessa huomioidaan paikalliset lähtökohdat, viljelijän talous ja ympäristön tila. Pellon hyvä kunto vaikuttaa satotasoihin ja pellon sietokykyyn äärisäillä. Se myös tukee tilan taloudellista kestävyyttä.  
 
Carbon Action -yritysyhteistyössä tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä hiiltä sitovan ja monihyötyisen viljelyn edistämiseksi.

Olen viljelijä. Mistä saan lisää tietoa satoa parantavasta uudistavasta viljelystä tai hiiliviljelystä?

Voit alkajaisiksi tutustua Carbon Action -yhteistyöhön, jossa on mukana jo liki tuhat viljelijää ympäri Suomea. Sivuilla on paljon tietoa uudistavasta viljelystä.  
 
Voit käydä maksuttoman Uudistavan viljelyn verkkokurssin, jonka jälkeen osaat soveltaa uudistavan viljelyn periaatteita oman tilasi tarpeisiin.  

Termit

Mitä tarkoittaa vesistön rehevöityminen?

Rehevöitymisellä tarkoitetaan ilmiötä, jossa liiallisen ravinnepitoisuuden vuoksi levien määrä moninkertaistuu, vesi samenee, matalikot ja rannat kasvavat umpeen ja vesistön asukaskanta muuttuu. Mereen joutuu ravinteita, etenkin typpeä ja fosforia, ihmistoiminnan seurauksena maa- ja metsätaloudesta, teollisuudesta, liikenteestä ja kotitalouksista. 
 
Rehevöityminen vaikuttaa koko ekosysteemiin. Itämeren kohdalla rehevöityminen on jo aiheuttanut laajoja hapettomia alueita, joissa eliöt eivät enää selviä.

Mitä tarkoittaa sisäinen kuormitus ja happikato Itämeressä?

Sisäinen kuormitus on tila, jossa merenpohjaan kertynyt sedimentti, eli kerrostunut maa-aines, alkaa hapen puutteessa vapauttaa pohjaan varastoitunutta fosforia eli ravinteita takaisin veteen. Lisääntynyt fosforipitoisuus kiihdyttää levien ja syanobakteerien kasvua. 
 
Kun levät ja muu eloperäinen aines kuolee, se vajoaa pohjaan. Pohjaeläimet ja hajottajamikrobit ryhtyvät hajottamaan sitä. Tämä hajotustyö kuluttaa happea pohjan vesikerroksesta. 
 
Prosessi ruokkii itse itseään, sillä mitä enemmän happea kuluu, sitä enemmän merenpohjasta vapautuu fosforia. Rehevöityminen siis kiihtyy, ja hajotettavan eloperäisen aineksen määrä lisääntyy entisestään. Pahimmillaan pohjaan voi syntyä happikato.  
 
Happikato eli anoksia on tila, jossa happea on liian vähän ylläpitämään elämää. Hapen loppuessa veteen alkaa muodostua myrkyllistä rikkivetyä, joka aiheuttaa pohjaeläinten ja muun elollisen kuoleman.  
 
Itämeren ravinnekuormitus on jatkunut voimakkaana vuosikymmeniä ja se on osaltaan johtanut hapettomien pohjien muodostumiseen. Nyt pohjasta vapautuva fosfori on päätynyt mereen jo aikoja sitten. Estämällä ravinnepäästöjä Itämereen vähennämme sisäistä kuormitusta ja happikatoa tulevaisuudessa. 

Mitä ovat alusten harmaat ja mustat vedet ja miksi pitäisi purkaa maihin?

Meriliikenteessä syntyy kotitalouksien tavoin erilaisia jätteitä. Harmaat vedet ovat talous- ja pesuvesiä, joihin aluksilla saatetaan sekoittaa myös hienonnettua ruokajätettä ja joskus myös mustia vesiä. Musta vesi on käymäläjätevettä. Jätevedet sisältävät ravinteita, bakteereja ja myös mikromuoveja.  
 
Rahtialukset saavat laillisesti purkaa jätevesiä Itämereen. Päästöt kuitenkin rehevöittävät Itämerta ja pahentavat sen tilaa. Siksi autamme Ship Waste Action -yhteistyön kautta merellä kulkijoita toimimaan vastuullisesti ja purkamaan jätevedet satamien vastaanottolaitteisiin. 

Mitä ovat vedenalaiset suojelualueet?

Itämeren lajeja ja niiden elinympäristöjä voidaan suojella perustamalla suojelualueita. Suojelualue voidaan perustaa sekä kuivalle maalle että vesialueelle.

Vedenalainen suojelu tarkoittaa erityisesti pinnan alla elävän luonnon suojelua, eli esimerkiksi rajoituksia ruoppaukseen, ankkurointiin tai muuhun merenpohjaa häiritsevään toimintaan, tai kalastuksen tai vesialueella liikkumisen rajoittamista. Suojeluun liittyvät rajoitukset ovat eri paikoissa erilaisia, sillä ne määritellään vastaamaan kunkin alueen suojelutarpeita. 
  
Suojelun tarkoituksena on antaa alueella elävän luonnon olla rauhassa, ja mahdollistaa sen säilyminen elinvoimaisena. Vedenalaisen suojelun tavoite ei kuitenkaan ole sulkea merta ihmisiltä, ja etenkin tiheästi asutetussa saaristossa rajoitukset ovat tärkeä sovittaa yhteen paikallisten ihmisten tarpeiden kanssa. 

Ajankohtaista

image/svg+xml