Siirry pääsisältöön

ITÄMERI – MERIEN OMALAATUINEN KUOPUS

Itämeren ekosysteemi on ainutlaatuinen. Itämerta ympäröi suuri ja tiheästi asutettu valuma-alue, joka altistaa meren monenlaisille ongelmille. Näistä ongelmista huolimatta Itämeri on kaunis ja hyvin monimuotoinen kotipaikka erilaisille eliöille. 

Merenpohjalla kasvaa hyvin värikkäitä leviä ja vesikasveja. Kalliopohjalla on punaisia, vihreitä ja ruskeita leviä. Keskellä kasvaa tiheästi vihreitä vesikasveja. Vesi on kirkas ja auringonvalo ulottuu pohjalle.

Herkkä ja haavoittuva Itämeri 

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri ja maailman meristä nuorin. Se muotoutui noin 10 000–15 000 vuotta sitten viimeisimmän jääkauden jälkeen.  

Valtameriin ja moniin muihin maailman meriin verrattuna Itämeri on matala ja sulkeutunut. Mataluus johtuu siitä, että Itämeri sijaitsee mannerlaatan päällä. Sulkeutuneisuudella tarkoitetaan sitä, että Itämerestä ei ole juuri yhteyksiä muihin meriin. Ainoa yhteys Pohjanmereen on Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä. 

Koska yhteyksiä muihin meriin ei juuri ole, suolaisen meriveden virtaus Itämereen on vähäistä. Jokien ja sateiden kautta Itämereen valuu sen sijaan jatkuvasti makeaa vettä. Koko Itämeri on vähäsuolaista murtovesialuetta.  

Itämeren vesi on myös harvinaisen kerrostunutta, jolloin lämmin vesi on pinnalla ja kylmempi vajoaa pohjaan. Kerrostuminen on voimakkainta kesäisin ja talvisin.  

Myös veden suolapitoisuuden vaihtelu aiheuttaa kerrostumista, sillä suolainen vesi on makeaa vettä painavampaa. Itämeren syvemmissä kohdissa suolakerrostuneisuus on sangen pysyvää. Painava ja suolainen syvävesi ei sekoitu pinnalla olevaan makeampaan veteen.  

Itämeren ainutlaatuiset ominaisuudet tekevät siitä erityisen herkän ja haavoittuvan, minkä vuoksi meri tarvitsee erityistä suojelua ympäristön muuttuvissa olosuhteissa. 

Itämeri ei ole helppo asuinpaikka

Itämeri on vaikea elinympäristö monille eliölajeille. Valtamerten eliöille vesi on liian makeaa, mutta makean veden eliöille se on liian suolaista.  

Itämeressä elävät kasvit, eläimet ja levät ovat sopeutuneet elämään näissä erikoisissa olosuhteissa, mutta pienilläkin elinympäristön muutoksilla voi olla dramaattisia seurauksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä lämmennyt merivesi ei enää ole sopiva elinympäristö kaikille sen asukkaille. Itämeren meriluonnon suojeleminen on siksi hyvin tärkeää. 

Kolme lasta juoksee veteen hiekkaiselta uimarannalta. Kaksi henkilöä seisoo taustalla. Taivas pilvinen mutta aurinko paistaa.
Itämeri tarjoaa ihmisille monia hyötyjä, näitä kutsutaan tieteellisesti ekosysteemipalveluiksi. Esimerkiksi uinti on yksi ekosysteemipalvelu. Mitä paremmin Itämeri voi, sitä enemmän voimme nauttia meren erilaisista antimista.

*

4800 hehtaaria meriluontoa suojellaan Elävä Itämeri -hankkeemme kautta Gullkronassa, jonka vesillä elää Itämeren tärkeitä avainlajeja. Gullkronan suojelualueen myötä lisäämme myös tietoa yksityisen suojelun mahdollisuuksista.  

Yli 85 miljoonaa ihmistä vaikuttaa Itämeren kuntoon 

Itämeren rannoilla asuu iso joukko ihmisiä. Suomen ohella Itämeren rantavaltioita ovat Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Latvia, Liettua, Viro ja Venäjä. 

Itämeren valuma-alue, eli alue, jolta virtaava vesi päätyy Itämereen, on vielä laajempi. Siihen kuuluu 14 valtiota, joissa elää yli 85 miljoonaa ihmistä. Se, miten valuma-alueella eletään ja toimitaan vaikuttaa oleellisesti Itämeren tilaan.   

Itämeren valuma-alueen suuruuden, meren mataluuden sekä veden hitaan vaihtuvuuden ja kerrostuneisuuden vuoksi Itämeri on altis monenlaisille ongelmille, joista yksi merkittävimmistä on rehevöityminen. 

Rehevöityminen on jatkuva haaste

Vuosisatojen aikana Itämereen maista päätyneet ravinteet ja myrkylliset aineet heikentävät meren tilaa mm. rehevöittämällä sitä.  

Rehevöitymisen syynä ovat kasvien tarvitsevat ravinteet, kuten typpi ja fosfori, joita kulkeutuu veteen muun muassa maatalouden ja teollisuuden valumavesien sekä kotitalouksien ja yritysten jätevesien mukana. Ne aiheuttavat Itämeressä rihmalevän nopeaa lisääntymistä, vesistöjen umpeenkasvua ja happikatoa.  

Alkuun päässeen rehevöitymisen pysäyttäminen meressä on haasteellista. Itämeren pohjassa on nyt laajoja hapettomia ja kuolleita alueita, joilla eliöt eivät pysty elämään. Näillä alueilla meren pohjakerroksiin aikojen saatossa sitoutunut fosfori vapautuu veteen kiihdyttäen rehevöitymistä entisestään.  

Omat riskinsä Itämeren eliöille tuo myös Itämeren alueen vilkas meriliikenne öljykuljetuksineen. 

Iso kalaparvi ui meressä. Kaikki kalat ovat ahvenia. Vesi on hieman samea ja merenpohjalla on kiviä.
Ahven on yleinen kalalaji Suomessa. Rehevöitymisestä on ahvenille sekä hyötyä että haittaa. Rehevöitymisen vuoksi ahvenilla voi olla enemmän ruokaa saatavilla, mutta hyvin samea vesi heikentää niiden saalistuskykyä, koska ne saalistavat näköaistinsa varassa.  

!

Rahtialuksilla syntyvät talous- ja käymäläjätevedet sekä hienonnetut ruokajätteet saa yhä laillisesti purkaa Itämereen. BSAG:n tavoitteena on vähentää tätä ravinnekuormitusta vapaaehtoisella Ship Waste Action -kiertotalousyhteistyöllä.

Suolapulssit tuovat helpotusta 

Silloin tällöin Itämeri saa yllättävää apua, kun Itämereen virtaa Tanskan salmien kautta muutaman viikon ajan suuri määrä valtamerten suolaista, raskasta ja hapekasta vettä.  

Nämä niin kutsutut suolapulssit helpottavat Itämeren happikatoa ja ehkäisevät meren sisäisen kuormituksen aiheuttamaa rehevöitymistä. Toisaalta esimerkiksi Saaristomerellä suolapulssit saattavat väliaikaisesti pahentaa rehevöitymistä, kun suolapulssi työntää syvänteiden ravinnepitoisen veden kohti rannikkoa. 

Suolapulssit myös pitävät yllä Itämeren suolaisuutta ja niiden ansiosta Itämeri säilyy murtovesialueena. Suolapulsseja syntyy kuitenkin turhan harvakseen, n. 10–20 vuoden välein.

Suolapussien tuomasta helpotuksesta huolimatta Itämeri on edelleen yksi maailman saastuneimmista meristä.  

Itämeren suojelu vaatii konkreettisia tekoja maalla ja merellä 

Rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja erilaisten ihmispaineiden takia Itämeren ainutlaatuinen ekosysteemi on uhattuna. 

Teemme laajan kumppaniverkostonsa kanssa pitkäjänteistä ja kunnianhimoista työtä Itämeren pelastamiseksi. Tällä hetkellä toimimme uudistavan maatalouden ja vastuullisen merenkulun edistämiseksi sekä meriluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Samalla kun autamme Itämerta, selätämme ilmastonmuutosta. 

OTA YHTEYTTÄ

Anna Klemelä

Projektipäällikkö, meriluonnon monimuotoisuus; Viestintäasiantuntija

+358 44 376 7511

anna.klemela@bsag.fi

Ajankohtaista

image/svg+xml