Siirry pääsisältöön

Monimuotoisuus – Itämeren katoava voima 

Itämeren pinnan alla ja rannoilla elää värikäs joukko erilaisia kasveja, leviä ja eläimiä. Lajien suurta kirjoa kutsutaan monimuotoisuudeksi. Rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja erilaisten ihmispaineiden takia Itämeren monimuotoisuus on uhattuna. Suojelemalla luontoarvoiltaan arvokkaita vedenalaisia alueita turvaamme lajien säilymistä ja mahdollistamme Itämeren elpymisen tulevaisuudessa.

Vedenalaiset kasvit (ahvenvita) jotka kasvavat kohti pintaa. Vesi on kirkas valoisa.

Monimuotoisuus lisää meren vastustuskykyä

Mitä kirjavampi ja monimuotoisempi lajikanta on, sitä paremmin eri lajit pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Monimuotoisuus on kuin meren vastustuskyky, joka auttaa meriluontoa mukautumaan erilaisiin muutoksiin.
 
Itämeren matalasuolaisessa vedessä pärjäävät kuitenkin vain harvat siihen sopeutuneet lajit. Tämä tekee Itämeren ekosysteemistä ainutlaatuisen, mutta myös erityisen herkän ja haavoittuvan. Yhdenkin lajin katoamisella voi olla dramaattiset seuraukset.

Monimuotoisuuden suojelu vaatii konkreettisia tekoja – maalla ja merellä

Itämeren monimuotoisuutta uhkaavat rehevöityminen ja ilmastonmuutos, jotka muuttavat meren elinolosuhteita. Ongelmien edetessä joidenkin kasvien, eläinten ja levien asuinpaikka muuttuu elinkelvottomaksi, kun toiset lajit, kuten nopeasti kasvavat rihmalevät, valtaavat niiltä elintilaa. Tällöin viimeistään me ihmisetkin usein havahdumme vedenalaisen monimuotoisuuden heikkenemiseen ja sen näkyviin muutoksiin.

Itämeren monimuotoisuuden suojelu on yksi BSAG:n tärkeimmistä tavoitteista. Siihen voidaan vaikuttaa lisäämällä merellisiä suojelualueita luontoarvoiltaan arvokkaisiin kohtiin. Myös vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta esimerkiksi uudistavalla maataloudella ja vastuullisella merenkululla vaikutamme mereen elinympäristönä.

Itämeren monimuotoisuuden suojelu on asia, johon voimme jokainen vaikuttaa omilla teoillamme. Ekosysteemissä kaikki vaikuttaa kaikkeen, minkä vuoksi Itämeren suojelu sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintä ovat samalla kaiken elämän suojelua.

Meren pinnan alta näkyy aalto ja kalliopohja missä kasvaa rihmalevää ja rakkohaurua.
Rehevöityminen, ilmastonmuutos ja erilaiset ihmispaineet uhkaavat Itämeren herkkää luontoa.

*

Monimuotoisuuden väheneminen tekee Itämeren ekosysteemeistä entistä haavoittuvaisempia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Merelliset suojelualueet ovat elonkirjon turvapaikka

Itämeren luontoa vaalitaan erilaisilla suojelualueilla, kuten kansallispuistoilla. Suojelupäätökset tehdään kuitenkin usein merenpinnan päällisten arvojen perusteella.

Vedenalaisten arvokkaiden luontokohteiden suojelu on Itämerellä vasta alussa, mutta monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat paikat tunnetaan jo hyvin VELMU-kartoitusten perusteella. EU:n tavoite suojella 30 % merialueista vuoteen 2030 mennessä nopeuttaa suojelutyötä. Nyt on vain varmistettava, että suojelu kohdistetaan paikkoihin, joissa monimuotoisuus on runsasta.

Vedenalaisia arvokohteita suojelemalla varmistamme, että Itämerelle ominaiset lajit selviävät. Jos meren tilaa saadaan parannettua, lajit voivat alkaa uudelleen levitä näiltä suojelluilta alueilta takaisin muuallekin.

Matalan rantaveden pinnan alla kasvaa runsaasti rakkohaurua.
Rakkohauru muodostaa elintärkeitä ympäristöjä monille Itämeren lajille. Rakkohauru on avainlaji, joka ylläpitää suuren osan meriluonnon monimuotoisuudesta.

Yksityiset suojelualueet turvaavat meriluonnon monimuotoisuutta

Eniten luonnon kannalta arvokkaita vedenalaisia alueita on rantojen läheisyydessä. Koska ne usein ovat yksityisessä omistuksessa, myös yksityisiä suojelualueita tarvitaan.

BSAG on mukana perustamassa Saaristomeren suurinta yksityistä suojelualuetta Gullkronan saaren ympärille. Alueella suojellaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta 4 800 hehtaaria. Gullkronan suojelualuetta haki lopulta yksimielisesti 22 kalastuskunnan jäsentä, joihin lukeutuu myös Metsähallitus.

Saaristomeren elonkirjo hyötyy Gullkronan suojelualueesta. Sitäkin tärkeämpää on, jos saamme sen pilotoinnin avulla lisättyä merellisiä yksityisiä suojelualueita myös tulevaisuudessa.

Ota yhteyttä

Anna Klemelä

Projektipäällikkö, meriluonnon monimuotoisuus; Viestintäasiantuntija

+358 44 376 7511

anna.klemela@bsag.fi

Ajankohtaista

image/svg+xml