Siirry pääsisältöön

Elävä Itämeri kutsuu nauttimaan kesästä 

Uutinen Merellinen suojelu

Itämeren tilanne on hälyttävä, mutta miksi se kannattaa pelastaa? Ainoa meremme on arvokas itsessään ja korvaamaton koti monenlaisille otuksille, mutta hyvinvoivasta merestä on myös käytännön hyötyä. Artikkelisarjassa tutustutaan Itämeren pelastamisen hyötyihin ihmisen näkökulmasta. Toisessa osassa pääosaan nousevat hyvinvointi ja matkailu.

Kolme lasta juoksee veteen hiekkaiselta uimarannalta. Kaksi henkilöä seisoo taustalla. Taivas pilvinen mutta aurinko paistaa.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Joka kesäiset sinilevälautat muistuttavat pinnan alle kätkeytyvistä ongelmista, joiden seurauksena meri uhkaa muuttua elinkelvottomaksi. Ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen lisäksi kiihtyvä ilmastonmuutos vaikuttaa peruuttamattomasti Itämeren herkkiin ekosysteemeihin.

Miksi Itämeri kannattaa pelastaa?

  1. Elinvoimaisena Itämeri tarjoaa upeita virkistäytymispaikkoja ja helpon lähimatkailukohteen suomalaisille.
  2. Kala- ja lintukantojen romahtaminen vaikuttaisi rannikkoyhteisöjen identiteettiin ja alueiden elinvoimaan.
  3. Hyvinvoiva Itämeri kestää paremmin muuttuvaa ilmastoa. Jos Itämeri saadaan pelastettua, se voisi toimia myös matkailuvalttina Euroopan rantalomakohteiden kärsiessä liiasta kuumuudesta.

Eloton meri ei houkuttele virkistäytymään

Huonovointinen meri näyttää sen myös ulospäin. Sinileväpuuro, löyhkäävät lahdenpoukamat ja kuolleiden kalojen rantaan ajautuneet ruhot eivät houkuttele viettämään aikaa meren äärellä. Kalojen massakuolemat ovat tätä päivää esimerkiksi yhdysvaltalaisella Chesapeaken lahdella, joka kärsii samoista ongelmista kuin Itämeri.

Itämeri on monelle suomalaiselle tärkeä virkistäytymispaikka, mutta jo nyt sinilevä aiheuttaa kesäisin päänvaivaa uimareille. Ongelma muistuttaa siitä, miltä tulevaisuus voisi pahimmillaan näyttää; jos kuormitusta ei vähennetä voimakkaasti, voi meressä uiminen käydä lopulta kokonaan mahdottomaksi. Veneilykään ei ole yhtä mukavaa, jos pinnan alta puuttuu elämä.

Rehevöityminen lisää sinilevän tuotantoa.

Perinteinen kalastus on olennainen osa monien rannikkoyhteisöjen identiteettiä. Mikäli Itämeren tilaa ei onnistuta parantamaan, kalakantojen romahdus voi tulevaisuudessa heikentää alueiden vetovoimaa, toimeentulomahdollisuuksia ja omavaraisuutta. Esimerkiksi ankerias sekä aiemmin merkittävänä ruokakalana tunnettu turska ovat jo lähes hävinneet Itämerestä. Lohi on matkalla kokemaan saman kohtalon. Kalakantojen romahtaminen vaikuttaisi myös moniin lintuihin, joiden ruokavalio pohjautuu kalaan.

Itämeri on tärkeä osa monen suomalaisen kansallisidentiteettiä. Meren tilan heikentyessä joudumme miettimään suhdettamme kotimereen uudelleen.

Anna Klemelä, projektipäällikkö, meriluonnon monimuotoisuus, BSAG

Puhdas Itämeri on vetovoimatekijä

Ilmaston lämpenemisen myötä Pohjoismaat ovat muuttuneet houkuttelevaksi lomakohteeksi eteläisen Euroopan kuumuutta pakeneville turisteille. Lisääntyvä matkailu Itämeren rannikkoalueilla voisi tuoda Suomeen talouskasvua. Jos meren tilan heikkenemistä ei pysäytetä, ei tätä potentiaalia päästä hyödyntämään.

Mielikuva kuolevasta merestä ei ole hyvä lähtökohta brändin rakentamiselle, ja rannalla mätänevät kuolleet kalat vaikuttaisivat todennäköisesti myös rantatonttien arvoon. ”Itämeren heikkenevä tila herättää kysymyksen, miten merinäköalaan suhtaudutaan tulevaisuudessa? Onko se edelleen arvokas ja haluttu ominaisuus vai ikävä muistutus umpeen rehevöityneestä ja elottomasta kotimerestä?” toteaa BSAG:n projektipäällikkö Anna Klemelä.

Parhaimmillaan Itämeri tarjoaa matkailijalle henkeäsalpaavia maisemia ja luonnon rauhaa.

Puhdas ja elinvoimainen Itämeri tarjoaisi entistä houkuttelevamman ympäristön luonnonrauhasta, merellisistä maisemista ja kestävästä lähimatkailusta kiinnostuneille matkailijoille. Se voisi tukea paikallistalouksia, luoda työpaikkoja ja vahvistaa alueen identiteettiä – ympäristön kantokyvyn rajoja kunnioittaen. Rannikkoalueet ovat täynnä upeita vierailukohteita, joihin raikkaasta meri-ilmasta nauttivat voivat suunnata. Parhaita paikkoja on kerätty BSAG:n Itämeri-oppaaseen.

Uutinen on osa Miksi Itämeri kannattaa pelastaa? -artikkelisarjaa. Ensimmäisessä osassa näkökulmana on talous ja elinkeinoelämä.

Miten ratkaisemme Itämeren ongelmat?

  • Meriluonnon monimuotoisuus: Suojelemme uhanalaisia lajeja ja meren herkkiä ekosysteemejä.
  • Vastuullinen meriliikenne: Vähennämme alusten jätevesien päästämistä mereen yhteistyössä yritysten kanssa ja ajamme kunnianhimoista jätevesilainsäädäntöä rahtilaivoille koko Itämerelle.
  • Uudistava viljely: Autamme maanviljelijöitä tuottamaan ruokaa Itämeri-ystävällisesti, pitämään ravinteet peloilla ja sitomaan hiiltä maaperään.
  • Metsätalous: Hillitsemme metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta Itämereen ja sisämaan vesistöihin.

OTA YHTEYTTÄ

Anna Klemelä

Projektipäällikkö, meriluonnon monimuotoisuus; Viestintäasiantuntija

+358 44 376 7511

anna.klemela@bsag.fi

Anton Lehtinen

Suojelukoordinaattori, meriluonnon monimuotoisuus

+358 40 041 0878

anton.lehtinen@bsag.fi

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml