Itämeri on elinehto lukuisille eliöille, ja elinvoimainen meri on hyödyllinen myös ihmisille. Artikkelisarjassa tutustutaan Itämeren pelastamisen hyötyihin ihmisen näkökulmasta. Kolmannessa osassa keskitytään muihin hyötyihin, joita Itämeren pelastustoimet tuottavat.
Itämeressä elää valtava määrä erilaisia lajeja, joiden elämään Itämeren kunto vaikuttaa suoraan. Elinvoimaisesta Itämerestä on paljon hyötyä myös ihmisille ja taloudelle sekä yrityksille. Lisäksi Itämeren tilaan vaikuttavilla toimilla on lukuisia rinnakkaishyötyjä. Ne parantavat sisävesien tilaa, hillitsevät ilmastonmuutosta ja tukevat luonnon monimuotoisuutta, turvaavat maa- ja metsätalousalan tulevaisuutta sekä vaikuttavat huoltovarmuuteen.
Miksi Itämeri kannattaa pelastaa?
Hyvinvoivat metsät ja terve peltomaa vähentävät ilmastopäästöjä ja tukevat luonnon monimuotoisuutta.
Vesistöystävälliset toimintatavat turvaavat maa- ja metsätalousalan tulevaisuutta.
Uudistava viljely on kannattavaa: tuottavuus on jopa 32 % parempi verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.
Peltojen ja metsien hyvinvointi on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta.
Maa- ja metsätalous vaikuttavat ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen
Ilmastonmuutos ja luontokato tulevat näkymään jokaisen elämässä tulevina vuosikymmeninä. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka pahaksi tilanne kehkeytyy. Maapallon keskilämpötila on jo ylittänyt kriittisen 1,5-asteen lämpenemisen rajan. Mitä korkeammaksi keskilämpötila nousee, sen pahempaa on edessä. Myös luontokato on ehtinyt jo pitkälle, mutta pahin on vielä estettävissä.
Suurin osa Itämeren ravinnekuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Siellä tehtävät valinnat vaikuttavat myös ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen niin maalla kuin vesistöissä. Samoilla ratkaisuilla saadaan aikaan hyötyjä Itämerelle, muulle luonnolle ja ilmastolle.
Maaperän tiivistyminen ja huono rakenne voivat tutkimusten mukaan heikentää satoja merkittävästi. Huonokuntoisesta peltomaasta ravinteet valuvat vesistöihin, joissa ne aiheuttavat muun muassa rehevöitymistä. Uudistavassa maataloudessa tavoitellaan maaperän kasvukunnon parantamista. Hyväkuntoinen maa pitää ravinteet kasvien juurten ulottuvilla, poissa sisävesistä ja Itämerestä. Biologinen monimuotoisuus maaperässä tukee viljelykasvien hyvinvointia. Hyvinvoiva maaperä myös sitoo hiiltä, mikä vähentää maatalouden ilmastopäästöjä.
Suomalaisiin metsiin on kaivettu 1,4 miljoonaa kilometriä ojia. Niitä pitkin ravinteet ja kiintoaines valuvat sisävesiin ja lopulta Itämereen. Metsätalouden vesistövaikutuksia vähentävät toimet parantavat purojen, jokien, järvien ja Itämeren tilaa. Madaltamalla ojituksia, välttämällä maaperän muokkausta ja ennallistamalla puroja vaikutetaan vesiekosysteemeihin. Samat keinot turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Avohakkuiden korvaaminen metsien jatkuvalla kasvatuksella vähentää kiintoainevalumia ja parantaa sekin samalla monimuotoisuutta. Hyvinvoivat metsät varastoivat hiiltä ja vähentävät sen määrää ilmakehässä.
Suomen maapinta-alasta noin 7 prosenttia on maatalousmaata ja 86 prosenttia metsätalousmaata (Luke).
Itämeriystävälliset ratkaisut turvaavat maa- ja metsätalouden tulevaisuutta
Kiihtyvä ilmastonmuutos tuo maatalouteen ennennäkemättömiä haasteita. Kun sääolosuhteet muuttuvat yhä arvaamattomammiksi, viljelijöiden työ vaikeutuu. Kuivuus ja tulvat haastavat jo nyt maatalousyrittäjien arkea. Heikentynyt kasvukunto ja äärisäät vaikuttavat myös satoihin. Viljelijät ovat huolissaan tulevaisuudesta.
Maa- ja metsätalousalan yritysten näkökulmasta kyse on riskienhallinnasta. Hyväkuntoinen maaperä kestää paremmin äärisäitä, mikä ehkäisee tuotantokatkoksia ja parantaa toimitusvarmuutta. Uudistavat menetelmät voi nähdä myös kilpailuetuna, sillä ne vähentävät ulkoisten panosten, kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden tarvetta sekä parantavat satovarmuutta.
Uudistava viljely kannattaa: jopa 32 % parempi tuottavuus Uudistavat viljelymenetelmät helpottavat voimistuviin äärisäihin sopeutumista. Maaperän mikrobien ja ravinteiden valjastaminen kasvien käyttöön vähentää myös lannoitteiden ja torjunta-aineiden tarvetta. European Alliance for Regenerative Agriculture EARA:n toteuttaman laajan eurooppalaisen selvityksen mukaan uudistava viljely on jopa 32 % tuottavampaa verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.
Turvemetsät on Suomessa ojitettu tiheästi. Tulevaisuudessa kuivuus tuottaa merkittävän riskin turvemetsien kasvulle. Kun liian syvät ojat tukitaan osittain, ehkäistään vesistövaikutuksia kuten tummumista. Tukkiminen nostaa pohjaveden tasoa, mikä auttaa metsiä myös kestämään paremmin kuivuutta ja ehkäisee metsäpaloriskiä. Samalla maatalouden tulvariski vähenee, kun vesi ei hulahda ojia pitkin suoraan alaville peltomaille. Monimuotoinen metsä kestää paremmin myös tuholaisia, jotka leviävät ilmaston lämmetessä yhä pohjoisemmaksi.
Puroekosysteemien tila paranee, kun niiden varsille jätetään lehtipuustoa leveinä suojavyöhykkeinä. Taimen ja moni muu vesistön tärkeä laji käyttää lehtikarikkeella eläviä hyönteistoukkia ravintonaan. Suojavyöhyke auttaa myös pitämään veden lämpötilan sopivana pohjoisille lajeille.
Huoltovarmuus nojaa terveeseen peltomaahan ja hyvinvoiviin metsiin
Maatalous muodostaa ruokaturvaamme perustan, jota ilman olisimme pitkälti tuontielintarvikkeiden varassa. Hyvinvoivaan maaperään pohjaava, uudistava maatalous tuo turvaa epävarmassa maailmassa.
Myös metsät kytkeytyvät huoltovarmuuteen. Metsätaloudesta saadaan arvokkaita raaka-aineita, jotka ovat välttämättömiä monelle teollisuudenalalle, kuten rakennus- ja paperiteollisuudelle. Lisäksi metsistä saatavaa biomassaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa.
Lopulta kysymys on koko yhteiskunnan toimintakyvystä. Kun pellot ja metsät voivat hyvin, meillä on paremmat edellytykset selviytyä kriiseistä, rakentaa kestävää tulevaisuutta ja turvata elämämme perustat.
Meriluonnon monimuotoisuus: Suojelemme uhanalaisia lajeja ja meren herkkiä ekosysteemejä.
Vastuullinen meriliikenne: Vähennämme alusten jätevesien päästämistä mereen yhteistyössä yritysten kanssa ja ajamme kunnianhimoista jätevesilainsäädäntöä rahtilaivoille koko Itämerelle.
Uudistava viljely: Autamme maanviljelijöitä tuottamaan ruokaa Itämeri-ystävällisesti, pitämään ravinteet peloilla ja sitomaan hiiltä maaperään.
Metsätalous: Hillitsemme metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta Itämereen ja sisämaan vesistöihin.
