Kesän peltopäivien satoa
Viljelijä voi toisinaan kokea olevansa kuin lastu laineilla. Sääolosuhteisiin ei voi vaikuttaa ja viime vuosien markkinat ovat heilahdelleet sekä ostopanosten hintojen että myyntituottojen osalta. Kesän pellonpiennartapahtumissa sain käydä monia rehellisiä ja kiinnostavia keskusteluja niin onnistumisista kuin hankaluuksista pelloilla ja ruuantuotannossa laajemminkin.
Sään ääri-ilmiöt tuntuvat olevan entistä tavallisempia. Kevään kuivuus, kesäkuun runsaat sateet ja heinäkuun helteet koettelivat monia alueita. Monin paikoin kasvustot näyttivät onneksi lupaavilta, ja nyt puintikauden edetessä näyttää siltä, että sato saadaan myös talteen.
Uusi BSAG:n Maan kasvukunto-julkaisu löysi tiensä moneen tapahtumavieraan kassiin. Sen äärellä pohdittiin paljon ojituksen, maan orgaanisen aineksen ja tiivistymien merkitystä. Kesäkuun sateet paljastivat armotta ne kohdat pelloilta, joissa on ongelmia vesitalouden kanssa.
Keväiden kuivuus nousi monessa keskustelussa esiin ilmiönä, joka näkyy erityisesti kevätviljoilla heikkona alkukehityksenä. Siksi myös syysviljojen talvehtimisriskiä joudutaan puntaroimaan tätä taustaa vasten. Pellonpientareilla keskusteltiin syysviljojen roolista viljelykierrossa ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista eri tiloilla. Sopiva määrä syysviljaa kierrossa on tilakohtainen ratkaisu, joka riippuu viljelijän mieltymyksistä ja paikallisista olosuhteista.
Syysviljojen etuna – tai joillekin haittana – on se, että niiden kylvö ja puinti osuvat eri aikaan kuin kevätviljoilla. Keskustelussa kuultiin myös letkautus, että syysviljat eivät tasaa työhuippuja vaan kasaavat niitä. Jos syysviljan kylvö osuu keskelle puintikautta, työmäärä voi kasautua, mutta koko tilan viljelykierron huolellinen suunnittelu auttaa hallitsemaan kokonaisuutta. Esille nousi myös ajatus siitä, että siirtyminen vahvasti syysviljapainotteiseen kiertoon voi helpottaa työhuippujen hallintaa.
Säätösalaojitus ja salaojakastelu vesitalouden tukena
Peltopäivissä tutustuttiin myös säätösalaojitukseen ja salaojakasteluun, jotka tarjoavat keinoja vesitalouden hallintaan. Säätösalaojituksen avulla pohjaveden pinta voidaan pitää korkeammalla ja sadevettä varastoida maaperään kasvien käyttöön. Tämä parantaa kasvuolosuhteita ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.
Aiemmin menetelmää on pidetty kalliina etenkin puitavien kasvien viljelyssä, mutta kuivien jaksojen yleistyessä salaojakastelun kustannustehokkuus voi parantua.
Vuokrapeltojen kasvukunto vaatii yhteistyötä
Kasvukunto-ongelmat kurittavat satotasoja ja heikentävät ostopanoksista saatavaa hyötyä sekä viljelijän omilla pelloilla että vuokramailla. Vuokrapelloilla tarvittavat kunnostustoimet edellyttävät kuitenkin usein yhteistyötä ja keskustelua maanomistajan kanssa, mikä voi hidastaa tai hankaloittaa päätösten tekemistä. Yli kolmannes peltoalasta on vuokrattua, ja ongelmat kuten matala pH ja ojituksen kunnostusvelka korostuvat vuokramailla.
Kesän keskusteluissa nousi vahvasti esiin, kuinka tärkeää on rakentaa toimivaa yhteistyötä viljelijän ja maanomistajan välillä. Vuokrasopimuksia tehtäessä on tärkeää löytää ratkaisu, joka palvelee molempia osapuolia. Pitkäaikainen vuokrasopimus antaa viljelijälle mahdollisuuden huolehtia pellon kunnostuksesta ja tehdä tarvittavia investointeja, mikä hyödyttää lopulta myös maanomistajaa.
Tutustu tarkemmin vuokrapeltojen hoitotoimenpiteisiinja vinkkeihin hyvine vuokrasopimusten laatimiseen sivustollamme Vuokrapellot kuntoon yhteistyöllä.
Maan kasvukunnosta huolehtiminen on myös talouden hallintaa
Taloudelliset riskit nousivat esiin monessa keskustelussa. Rahoituksen saaminen on vaikeutunut, ja investointeja saattaa olla vaikea toteuttaa, vaikka halua ja tarvetta olisi. Maatalouden rahoitus on murroksessa: pankkisääntely on kiristynyt ja vastuullisuusvaatimukset lisääntyneet. Rahoittajat arvioivat paitsi tilan maksukykyä myös sen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tilan taloudellinen vakaus ja suunnitelmallinen kehittäminen vaikuttavat entistä selvemmin asemaan rahoitusneuvotteluissa.
Maan kasvukunto liittyy suoraan taloudelliseen riskienhallintaan. Vakaammat sadot ja pienempi riippuvuus ostopanoksista vahvistavat tilan taloutta. Monissa kohtaamisissa nousi esiin, että oman tilan johtaminen ja suunnitelmallinen kehittäminen kohti parempaa kasvukuntoa vaatii tukea ja osaamisen vahvistamista.
Uusi tapa toimia tai ajatella viljelyä kiinnostaa, mutta alkuun pääseminen voi tuntua vaikealta. Selkeälle, käytännönläheiselle ja toimintaan ohjaavalle viestille on kysyntää, ja tähän tarpeeseen vastaa syyskuussa julkaistava Uudistaja-maatilan kehitystyökalu.
Riskienhallinta ei ole vain poikkeustilanteisiin varautumista. Se on jokapäiväistä päätöksentekoa, pellon tarkkailua, ajoituksen hallintaa ja yhteistyötä.
Sadonkorjuu on minulle aivan erityistä aikaa. Paljon on tehty, toivottu ja mietitty ja kohta nähdään, mitä saatiin talteen. On kasvatettu ruokaa, ja nyt sato on korjattavissa. Sadonkorjuu on juhlallinen hetki, joka muistuttaa siitä, miksi viljelijän työ on niin tärkeää.
OTA YHTEYTTÄ
