Koneenkuljettajan ratkaisut metsissä näkyvät vesistöissä
Koneenkuljettajat kohtaavat jatkuvasti tilanteita, joissa on punnittava työn etenemisen ja vesistövaikutusten ennaltaehkäisyn välillä. KOPPI-hanke tuo tutkimukseen perustuvat vesiensuojelukeinot koneenkuljettajien arkeen. Hankkeen myötä jokainen kuljettaja voi osaltaan turvata sisävesien ja Itämeren hyvinvointia.
Istut metsäkoneen kopissa. Edessäsi avautuu näkymä metsään. Maa koneen alla muuttuu yllättäen vetiseksi. Onko edessä noro, lähde tai tihkupinta? Suunnitelmaan sitä ei ole merkitty. Päätökset on tehtävä nopeasti. Aikataulu on tiukka, ja jokainen minuutti menetettyä työaikaa maksaa. Punnittavaa on paljon: metsäsuunnittelijan näkemys, maanomistajan toiveet, oman työn eteneminen ja vaikutukset vesistölle. Epävarmuus tekee tilanteesta vaikean. Pitäisikö jatkaa suunnitelman mukaan vai ryhtyä toimenpiteisiin vesistövaikutusten estämiseksi?
Metsä- ja kaivinkoneenkuljettajat kohtaavat toistuvasti työssään edellä kuvatun kaltaisia tilanteita. Ohjeita on paljon, mutta ne ovat usein pitkiä ja hajallaan eri lähteissä. Se tekee materiaalien hyödyntämisestä arjessa haastavaa. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Käytännön oppeja koneenkuljettajille (KOPPI) -hankkeessa tarjotaan tähän ratkaisuja. Tutkimukseen perustuvat vesiensuojelukeinot tuodaan helposti hyödynnettävään muotoon koneenkuljettajien ammattikielelle. Kuljettajille tarjotaan työkaluja riskipaikoissa toimimiseen ja konkreettisia vinkkejä vesistövaikutusten vähentämiseen.
Tutkimustieto vesistövaikutuksista käytäntöön
Koneenkuljettaja toteuttaa metsässä valmista suunnitelmaa, jonka metsäasiantuntija on laatinut. Vesistöihin voi kuitenkin vaikuttaa myös maastossa tehdyillä valinnoilla.
Metsäkoneenkuljettaja voi esimerkiksi suunnitella ajolinjat kulkemaan mahdollisimman kauas vesistöistä ja pienvesistä. Vesistövaikutuksia voidaan ehkäistä myös uomien ylityksissä toteuttamalla ne siten, ettei aiheuteta eroosiota tai huuhtoutumista.
Kaivinkoneenkuljettaja voi kaivaa maata tai ojia mahdollisimman kevyesti ja vain niistä kohdista, joissa se on välttämätöntä puuston kasvun varmistamiseksi. Parhaimmillaan maastossa tehtävillä ratkaisuilla vesien tila voi jopa parantua
Suunnitteluvaiheessa aikaa maastokäynneille on usein vähän, joskus ei ollenkaan. Yksittäinen pienvesi, kuten lähde puro tai noro, jää helposti huomaamatta. Koneenkuljettaja voi pyrkiä tunnistamaan suunnitelmassa huomiotta jääneitä pienvesiä ja raportoida niistä metsänomistajalle ja suunnittelijalle.
Koneenkuljettajat tietävät parhaiten, mitä vesien tilaa parantavat valinnat vaativat käytännössä. Näiden valintojen tekemistä on tuettava koko hankintaketjussa.
Taina Ihaksi, projektijohtaja, metsätalous, BSAG
Vesistövaikutuksista on puhuttu metsäalalla jo pitkään, mutta käytännöt muuttuvat hitaasti. Koneenkuljettajan valitsemat toimintatavat vaikuttavat vesien tilaan erityisesti pitkällä aikavälillä.
KOPPI-hanke on herättänyt alalla paljon kiinnostusta. Ensimmäisessä työpajassa koneenkuljettajat ja muut metsäalan ammattilaiset ideoivat yhdessä tutkijoiden kanssa keinoja tehdä vesiensuojelusta luonteva osa kuljettajien arkea. Hankkeen materiaalit valmistuvat vuoden 2026 aikana. Niiden avulla jokainen koneenkuljettaja voi osaltaan turvata sisävesien ja Itämeren hyvinvointia.
Erilaisia pienvesiä:
- Lampi on järveä pienempi vesistö, jonka pinta-ala on yleensä alle 10 hehtaaria.
- Lähde on paikka, jossa pohjavesi virtaa luonnon oloissa kallio- tai maaperästä maanpinnalle tai vesistöjen pohjalle.
- Tihkupinta on maa-alue, josta pohjavesi tihkuu maanpinnalle ilman selvää purkautumisallasta tai muuta avovesipintaa.
- Puro on jokea pienempi virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue on alle 100 neliökilometriä. Siinä on jatkuva veden virtaus ja kalan kulku on mahdollista. Purossa on vettä ympäri vuoden, mikä erottaa sen norosta.
- Noro on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on alle kymmenen neliökilometriä. Siinä ei virtaa jatkuvasti vettä, eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista.
BSAG ratkoo Itämeren ongelmia siellä missä vaikutus on suurin
Itämeren kuormitus on peräisin pääosin maa- ja metsätaloudesta. BSAG on jo pitkään edistänyt Itämeren, luonnon monimuotoisuuden sekä ilmaston ja talouden kannalta hyödyllistä uudistavaa maataloutta. Vuoden 2024 alussa käynnistettiin toiminta metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi.
Metsätalouden vesistövaikutuksia on tutkittu viime vuosina paljon. Tutkimustieto ei kuitenkaan ole siirtynyt kentälle. Esimerkiksi ojituksen ja maanmuokkauksen on todettu lisäävän kiintoaineen, ravinteiden ja humuksen kulkeutumista vesistöihin. Siellä ne aiheuttavat veden tummumista, rehevöitymistä ja lämpötilan nousua. Vesistöjen suojaksi jätettävät puustoiset suojavyöhykkeet sitovat ravinteita ja tarjoavat varjoa sekä ravintoa vesieliöille. Jos suojavyöhykkeet jätetään liian kapeiksi, niiden hyöty vesistölle vähenee.
Kuten uudistavassa viljelyssä, metsien vesistövaikutuksia vähentävien toimien hyödyt ovat kokonaisvaltaisia. Kun Itämeren ja sisävesien tila paranee, syntyy positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesien virkistyskäyttöön. Samalla parannetaan metsätalouden toimintaedellytyksiä myös tulevaisuudessa.
BSAG:n ratkaisut perustuvat tutkittuun tietoon. Metsätoiminnan ensimmäisen vuoden aikana kerättiin tietoa ja tavattiin alan toimijoita. Nyt vaikutetaan siellä missä muutoksen vaikutus on suurin.
KOPPI-hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
OTA YHTEYTTÄ
Haluatko kuulla lisää BSAG:n uutisia?
Tilaa uutiskirje ja seuraa vaikuttavaa Itämeri-työtämme.
