Koneenkuljettajien toiveet kuultu: käytännöllistä materiaalia tekeillä vesistövaikutusten ehkäisyyn
Yli 150 koneenkuljettajaa vastasi BSAG:n kyselyyn, joka kartoitti maastossa työskentelevien konekuskien vesistöosaamista ja vesistövaikutusten ehkäisyn haasteita. Kysely antoi vankkaa käytännön kokemusta, jonka pohjalta KOPPI-hankkeessa jatketaan opetus- ja ohjemateriaalien tekemistä.
KOPPI-hanke tuo tutkimukseen perustuvia vesiensuojelukeinoja koneenkuljettajien arkeen. Hankkeessa koneenkuljettajien arjesta tuotettava ohjaus- ja opetusmateriaali voi osaltaan turvata sisävesien ja Itämeren hyvinvointia.
Vuoden 2025 lopussa BSAG toteutti koneenkuljettajille kyselyn. Siinä kartoitettiin pienvesien tunnistamisesta maastossa ja vesistövaikutusten ehkäisyn haasteita metsätyömailla. Tulosten perusteella purot ja norot tunnistetaan pääosin hyvin.
Koneenkuljettajat tunnistavat purot ja norot
Oman arvionsa mukaan 96 prosenttia vastaajista tunnistaa purot erittäin hyvin tai hyvin. 85 prosenttia vastaajista kertoi tunnistavansa norot erittäin hyvin tai hyvin.
Eniten osaamisen vahvistamista kaipaa tihkupintojen tunnistaminen. Vastaajista 66 prosenttia kertoi tunnistavansa ne erittäin hyvin tai hyvin.
Lomakekyselyyn vastasi yli 150 henkilöä. Heistä 66 prosenttia oli metsäkoneenkuljettajia, 26 prosenttia ajokoneenkuljettajia ja 8 prosenttia kaivinkoneenkuljettajia.
Vastaajien työkokemus oli keskimäärin 10,5 vuotta.
”On todennäköistä, että kyselyyn ovat painotetusti vastanneet ne koneenkuljettajat, joita vesistöasiat jollakin tasolla kiinnostavat.”, sanoo projektipäällikkö Katri Kaartovuori BSAG:sta.
Kysely sai laajasti näkyvyyttä yhteistyöstä, jota BSAG teki Metsäliigan kanssa.
Koneenkuljettajat toivovat ohjekortteja ja videoita
Viime syksynä taustatietoa kerättiin myös työpajoissa. Niihin osallistui yhteensä yli 25 metsäalan ammattilaista. Osallistujat olivat koneenkuljettajia, tutkijoita, metsä- ja operaatioasiantuntijoita sekä metsäsuunnittelijoita.
Työpajoista haettiin vastausta, millainen ohje- ja opetusmateriaali olisi kentällä toimivinta. Helpoksi ja houkuttelevaksi muodoksi toivottiin ohjeita verkkosivuille, koneisiin tulostettaviksi ohjekorteiksi ja lyhyiksi videoiksi.
Yhteinen viesti kentältä oli, että tilaajan heikko etukäteissuunnittelu hankaloittaa työtä ja siten myös vesistövaikutusten ehkäisyä. Toivottiin, että välitämme tätä viestiä eteenpäin hankkeessa.
Katri Kaartovuori, projektipäällikkö
Talviolosuhteet ja huono ennakkosuunnittelu hankaloittavat työtä
Kyselyn ja työpajojen perusteella helppokäyttöistä ohjemateriaalia kaivataan erityisesti ajoreittien suunnitteluun, uomien oikeaoppiseen ylitykseen, ajourapainaumien välttämiseen ja patorakenteiden toteutukseen.
Koneenkuljettajien mukaan vesiensuojelua vaikeuttavat muun muassa talviolosuhteet, raivaamattomat metsät, puutteellinen etukäteissuunnittelu ja pimeys.
Koneenkuljettajien mielestä työtä maastossa helpottaa, kun tilaaja on tehnyt hyvän maastosuunnittelun. Karttamerkinnät ja paikkatietoaineistot voisivat olla vielä nykyistä tarkemmat. Lisäksi suunnitteluun ja toteutukseen olisi oltava riittävästi aikaa.
”Yhteinen viesti kentältä oli, että tilaajan heikko etukäteissuunnittelu hankaloittaa työtä ja siten myös vesistövaikutusten ehkäisyä. Toivottiin, että välitämme tätä viestiä eteenpäin hankkeessa”, sanoo projektipäällikkö Katri Kaartovuori.
Koneenkuljettajat kaipaavat ohjeistusta uomien ylityksistä
Kyselyn ja työpajojen tulokset olivat keskenään samansuuntaisia. Osa vesiensuojelukäytännöistä on jo hyvällä tasolla.
Kuitenkin yksittäiset toimenpiteet kuten uomien ylityksiin käytettävät siltarakenteet, ajourien havutus ja suojavyöhykkeen oikeaoppinen toteuttaminen kaipaavat selkeämpää ja tarkempaa ohjeistusta.
Vaikuttaa myös siltä, että toimijoiden väliset erot ovat melko suuria. Osalla koneenkuljettajista on paremmat mahdollisuudet tehdä hyvää jälkeä kuin toisilla.
Kaikki materiaalit koneenkuljettajien vapaaseen käyttöön
Hankkeen motiivina on, että osaamisen lisäämisellä on positiivinen vaikutus myös toimenpiteisiin työmailla. Kun urakoitsija tietää ja tuntee osaavansa sekä hänellä on luotettavaa opasmateriaalia helposti saatavilla, konkreettiset toimenpiteet vesistövaikutusten ehkäisemiseksi helpottuvat.
Painopiste materiaaleissa on tilanteissa, jotka ovat vesistövaikutusten kannalta merkittäviä ja joihin koneenkuljettajat usein törmäävät.
Kaikki hankkeessa tuotettavat materiaalit jäävät vapaasti käyttöön kaikille metsäalan koneyrittäjille yli organisaatiorajojen. Materiaalit kootaan alustalle, josta ne ovat suoraan hyödynnettävissä.
”Käsikirjoitamme nyt ohjevideoita. Tässäkin hyödynnetään urakoitsijoiden, tutkijoiden ja metsäalan muiden ammattilaisten osaamista ja käytännön kokemusta”, kertoo Katri Kaartovuori.
Videot ja muu materiaali valmistuvat syksyllä 2026.
KOPPI-hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi.
Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat UPM-Kymmene Oyj, Koneyrittäjät ry, Koskisen Oy, Päijänteen metsänhoitoyhdistys ry ja Mikon Metsäpalvelu Oy.
OTA YHTEYTTÄ
