Vesistöjen tummuminen muuttaa tuttua mökkimaisemaa
19.06.2025 |
UutinenMetsätalous
Nautitko mökkirantaan pulahtamisesta ja kesäisistä kalareissuista? Jos metsätalouden vesistövaikutuksia ei saada hillittyä, voivat mökkivedet tulevaisuudessa näyttää varsin erilaisilta kuin mihin on totuttu.
Metsätalouden vesistövaikutukset näkyvät niin mökkijärvissä kuin Itämeressä.
Perinteiseen mökkimaisemaan kuuluu olennaisesti laituri ja vesi. Mereen, järveen tai lampeen pulahdetaan rantasaunan jälkeen viilentymään ja sieltä narrataan kalaa grillattavaksi. Mutta entä jos tulevaisuudessa joudumme katselemaan rehevöitynyttä ja sinilevän peittämää vesistöä, josta kalatkin ovat kaikonneet? Oli mökkisi sitten meren, järven tai lammen rannalla, vesistöjen tilasta kannattaa kiinnostua.
Metsätalous voi ratkaista mökkivesien tulevaisuuden
Suomessa on yli puoli miljoonaa mökkiä. Joka kesä miljoonat suomalaiset suuntaavat kohti tuttua metsäistä mökkimaisemaa. Mökkeilyn juuret ulottuvat metsätalouden alkuaikoihin, kun metsäautotiet raivasivat kulkureitin aiemmin keskellä metsää sijainneille alueille. Nyt metsäteollisuuden käytännöt voivat muuttaa mökkimaisemaa perustavanlaatuisesti.
*
Metsätalous teki suomalaisista mökkikansan. Nyt sama teollisuudenala voi ratkaista mökkivesien tulevaisuuden.
Metsät on tärkeä osa Suomen taloutta, identiteettiä ja kulttuuria. Metsätalouden vaikutukset vesistöihin ovat kuitenkin huomattavia. Ojitukset, hakkuut ja maanmuokkaus lisäävät vesistöihin valuvaa orgaanista ainesta, minkä seurauksena vesi tummuu ja rehevöityy.
Tummuminen ei ole ainoastaan maisemahaitta, vaan se vaikuttaa olennaisesti pinnan alle kätkeytyvään elämään. Ruskeassa vedessä petokalat eivät näe saalistaa, mikä johtaa kantojen heikkenemiseen. Myös monet vesilinnut kärsivät humuksen aiheuttamista haitoista ravinnon vähentyessä. Lisäksi valonpuutte vaikuttaa moniin leviin ja vesikasveihin, jotka tarjoavat tärkeitä piilopaikkoja sekä suojaa kalanpoikasille ja selkärangattomille.
Ojia pitkin orgaanista ainetta kulkeutuu sisävesiin ja Itämereen.
Sinileväkukintoja näkyy joka kesä niin saaristossa kuin sisävesissä. Mönjäiseen mökkirantaan pulahtamisesta puhkeava ihottuma estää uimisen, eikä bakteerien päällystämä vedenpinta houkuttele veneilemäänkään. Vesistöjen eliöille kyse on elinympäristöstä, josta ei voi paeta muualle. Vesistöjä rehevöittää ennen kaikkea maatalous, mutta myös metsätaloudesta aiheutuu merkittäviä vesistöhaittoja.
Itämeri kärsii samoista ongelmista kuin järvet
Itämeren valuma-alue on valtava, ja se kattaa lähes koko Suomen pinta-alan. Sisämaasta kiintoaineet, humus ja ravinteet päätyvät puroja ja jokia pitkin Itämereen. Meressä ne aiheuttavat samoja ongelmia kuin järvissäkin: tummumista ja rehevöitymistä. Herkkä Itämeri, joka vähäsuolaisena murtovesialtaana muistuttaa enemmän suurta järveä kuin merta, ei kestä siihen kohdistuvaa valtavaa kuormitusta. Jos tilanne ei muutu, voimistuva rehevöityminen sekä kala- ja lintukantojen väheneminen ovat tulevaisuutta myös Itämerellä.
Käytäntöjen muuttaminen on hidasta mutta maksaa vaivan
Metsätalouden vesistökestävien käytäntöjen edistäminen parantaa sisävesien tilaa ja vaikuttaa myös Itämereen. Samat keinot tukevat luonnon monimuotoisuutta ja vähentävät ilmastopäästöjä, mikä edelleen vahvistaa vesistöjen hyvinvointia.
Paras keino vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia on tehdä kevyempiä, poimintaluonteisia hakkuita, tehdä maanmuokkauksia ainoastaan tarpeen mukaan ja mahdollisimman kevyesti, sekä välttää kunnostusojituksia ja kaikkea turhaa kaivamista. Uomien ylitystä tulisi välttää kaikkialla. Vesien varteen jätettävät riittävän leveät suojakaistat turvaavat vesistöjen elämää, mutta uomien ylityksen tai ojien aiheuttama kuormitus voi mitätöidä sen hyödyt.
Vakiintuneet käytännöt istuvat kuitenkin tiukassa, eikä tieto toimintatapojen haitoista aina tavoita metsänomistajia tai metsäalan työntekijöitä. Tutkittuun tietoon perustuvan osaamisen lisääminen onkin tärkeä keino muutoksessa kohti vesistökestävämpää metsänhoitoa ja puhtaampia mökkirantoja.
”
Vesistöjen tummuminen ja metsätalouden muut vaikutukset vesien tilaan ovat merkittäviä. Vaikutuksia voidaan kuitenkin tehokkaasti ehkäistä, eikä se aina vaadi edes suurta taloudellista panosta.
Taina Ihaksi, projektijohtaja, metsätalous, BSAG
Yhteisillä ponnisteluilla voimme saavuttaa merkittäviä muutoksia. Olipa kyse sitten omien metsien hoidon suunnittelusta, tiedon jakamisesta tai päättäjiin ja suuriin metsäyhtiöihin vaikuttamisesta, jokainen voi tehdä jotakin. ”Vesistöjen suojelu on yhteinen etumme. Yhdessä voimme varmistaa, että mökkijärvemme ja Itämeremme säilyvät puhtaina ja elinvoimaisina myös tuleville sukupolville.” toteaa BSAG:n metsäprojektin johtaja Taina Ihaksi.
Mitä Sinä voit tehdä oman mökkijärven ja Itämeren hyväksi?
Huomioi vesistöt omien metsien hoidossa: Omistatko metsää? Maanomistajana voit vaikuttaa ottamalla vesistöt huomioon metsänhoidon suunnittelussa ja vaatimalla metsäsuunnittelijalta vesistöosaamista.
Jaa tietoa vesistöystävällisistä käytännöistä: Suomessa on yli 570 000 metsänomistajaa. Jakamalla tietoa vesistöystävällisen metsänhoidon hyödyistä omissa verkostoissasi voit edistää niiden valtavirtaistumista.
Osallistu ja vaikuta: Muutos metsätalouden käytännöissä edellyttää, että myös päättäjät ja suuret metsäyhtiöt suhtautuvat tilanteeseen vakavasti. Äänestämällä, ottamalla yhteyttä päättäjiin tai osallistumalla kansalaisvaikuttamiseen voit olla mukana vauhdittamassa tarvittavaa muutosta.
Tue BSAG:n toimintaa: Osallistu kesäkampanjaan ja osta kerta- tai kausilippu Itämereen. Tukemalla BSAG:n työtä autat meitä edistämään metsätalouden rakennemuutosta.
