CAP-aloitteen positiivinen keskustelu avaa ovia

Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamiseen tähtäävään aloitteeseemme on tähän mennessä liittynyt 27 kotimaista ja kansainvälistä toimijaa viidestä EU-maasta. Yhdessä pohdimme, millainen maatalous ja maatalouspolitiikka parhaiten tukisivat vahvan ja kestävän yhteiskunnan rakentamista. Keskustelussa painottuvat erityisesti ruokaturva, alkutuotannon kannattavuus, turvallisuus sekä ympäristön hyvinvointi.

Rakentava keskustelu tulevaisuudesta yhdistää

Aloitteen ympärillä on käyty reipasta keskustelua maatalouspolitiikasta. Esimerkiksi europarlamenttiedustajat Ville Niinistö ja Elsi Katainen kirjoittivat maataloustukiuudistuksen tarpeesta tammikuussa. Myös maa- ja metsätalousministeriön Ruokastrategia-kiertueella sadat suomalaiset ruokasektorin ihmiset osallistuivat keskusteluun viidessä tilaisuudessa eri puolilla Suomea.

Aloitteen kumppanit edustavat laajalti ruokajärjestelmän eri sidosryhmiä, ja heidän välilleen on muodostunut rakentava, tulevaisuuteen suuntaava yhteisymmärrys maatalouden ja viljelyn kestävien edellytysten turvaamisesta. Keskeisiä tavoitteita ovat maan kasvukunnon parantaminen ja sitä tukevat viljelymenetelmät sekä nuorten viljelijöiden motivaatiota, sukupolvenvaihdoksia ja rakennemuutosta tukeva tuki- ja rahoitusjärjestelmä.

Aloite esittelyssä EU komissiossa

Valtaosa aloitteen kumppaneista oli mukana allekirjoittamassa avointa kirjettä, joka osoitettiin maatalous- ja ruoka-asioista vastaavalle komissaari Christoph Hansenille. Kirje poiki audienssin Hansenin kabinettiin toukokuussa. Tapaamisessa aloitetta edustivat BSAG:n lisäksi Elintarviketeollisuusliitto, Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupungin EU-toimisto sekä Euroopan uudistavan viljelyn allianssi EARA.

Tapaamisessa BSAG:n toimitusjohtaja Ville Wahlberg esitteli aloitteen yhteiset ehdotukset pidemmän tähtäimen toimista ja tulevasta CAP-uudistuksesta siirtymäpolitiikkana, joka vauhdittaa ruokajärjestelmän kokonaisvaltaista kestävyyssiirtymää.

“Tapaaminen oli onnistunut erityisesti siksi, että saatoimme tuoda komissiolle uusinta tietoa maataloudessa jo käytössä olevien menetelmien monihyötyisyydestä ja taloudellisesta potentiaalista. Komission edustajat olivat vaikuttuneita siitä, miten viljelijät, ympäristöjärjestöt, teollisuus ja julkinen sektori ovat löytäneet yhteisen suunnan maatalouden uudistamiseksi”, kiteyttää Wahlberg.

Tukea kestävään viljelyyn

Poliittisten muutosten aika on nyt otollinen, mutta suunta on yhä avoin, erityisesti sen suhteen, miten EU:n ja jäsenmaiden rooli ja rahoitusvastuut jaetaan ja kuinka paljon ohjausvaikutusta EU-tason maatalouspolitiikalla tulevaisuudessa on. Viime vuonna käynnistetyt toimet byrokratian keventämiseksi, mukaan lukien parhaillaan kansallisissa parlamenteissa käsiteltävä yksinkertaistamispaketti, ovat jo johtaneet muun muassa ympäristövaatimusten ja valvonnan lieventämiseen.

Suoraan viljelyn kestävyyteen liittyviä vaatimuksia ei ole varaa keventää. Maaperän ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä ilmastoresilienssin heikkenemisen kautta vaatimusten keventäminen iskisi lopulta tuhoisasti niin tuottajiin kuin koko ruokajärjestelmään. Ratkaisevaa on, miten viljelijöitä kannustetaan tukien ja koko ruokajärjestelmän tahoilta ottamaan käyttöön kestävämpiä ja tuotannon sopeutumiskykyä vahvistavia viljelymenetelmiä. 

Sopeutumiskykyä maan kasvukuntoon panostamalla

Aloitteen kumppaneilta ja verkostoilta eri puolilta Eurooppaa on kantautunut viesti, että kevät ja kylvöolosuhteet olivat jälleen erilaiset kuin edellisvuonna. Paikoin oli kuivempaa, paikoin märempää ja toisaalla viileämpää kuin tavallisesti. Näissä vaikeasti ennakoitavissa olosuhteissa korostuu viljelyn resilienssi eli sopeutumiskyky, ja erityisen tärkeäksi nousee peltomaan, maatalouden keskeisimmän tuotannontekijän, hyvä fysikaalinen, biologinen ja kemiallinen tila.

Kaikkien onneksi sekä poliitikot, yritykset että tuottajat ymmärtävät tämän yhä paremmin ja etsivät aktiivisesti parhaita keinoja niin käytännön toimissa kuin politiikassakin. Yksi toistuva toive aloitteen suuntaan poliittisilta tahoilta on ollut saada lisää tietoa ja näyttöä toimivista ratkaisuista. Tähän tarpeeseen vastaten aloitteessa keskitytään jatkossa yhä vahvemmin käytännössä toimiviksi todettujen keinojen edistämiseen.

Uudistavilla menetelmillä merkittävää taloudellista hyötyä viljelijälle

Aloitteessa mukana oleva Euroopan uudistavasti viljelevien järjestö EARA julkaisi kesäkuun alussa raportin, jossa osoitetaan viherpeitteisyyttä, hiilen sidontaa ja monimuotoisuutta painottavien viljelymenetelmien paitsi lisäävän kokonaistuottavuutta, parantavan luonnon monimuotoisuutta ja maan kasvukuntoa myös vähentävän riippuvuutta kemiallisista lannoitteista ja torjunta-aineista sekä lisäävän paikallista kiertotaloutta. Selvitys myös osoittaa, että uudistava viljely on taloudellisesti kannattavampaa viljelijöille