Kasvuston typensitojakasvit – mahdollisuus kustannuskriisin hallintaan

Viherlannoituksella saadaan ravinteita viljelykasvien käyttöön luonnon omia mekanismeja hyödyntäen. Biologinen typensidonta on niistä keskeisin. Lisäksi syväjuuriset kasvit tuovat ruokamultakerrokseen fosforia, kaliumia ja hivenravinteita seuraaville satokasveille.

Viherlannoitus osana viljelykiertoa on myös uudistavaa viljelyä. Parhaimmillaan tehostettu ravinnekierto, viherlannoituksen sisältäen, voi korvata merkittävän osan kalliista epäorgaanisista ostolannoitteista. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on saavutettavissa merkittäviä hyötyjä, joista yksi on kustannusten pieneneminen.

Viherlannoituksen taloudellinen arvo

Yleisesti käytössä olevien oppaiden ja oppikirjojen mukaan viherlannoituksen lannoitusvaikutus vaihtelee. Siemenseos, viherlannoituskasvien tuottama kuiva-ainemäärä sekä kuiva-aineen ravinnepitoisuus ovat oleellisimpia muuttujia. Tästä syystä yleispätevää arviota lannoitusvaikutuksesta ei voida antaa.

Karkeasti ottaen yksi- ja monivuotisen palkokasvivaltaisen viherlannoituskasvuston jälkeisen satokasvin typpilannoitusta voidaan vähentää noin 50–70 kg/ha. Toisena vuonna voidaan monivuotisen viherlannoituskasvuston jälkeen vähentää typpilannoitusta vielä noin 20 kg/ha. Yleensä viherlannoitusvuoden jälkeen viljelykasvin sato nousee myös esikasvivaikutuksen ansiosta 10–20 %. Apila aluskasvina puolestaan voi tuottaa noin 10–20 kg typpeä hehtaarille.

Nykyiset tuotantopanos- ja tuottajahinnat, sekä tukijärjestelmän ehdot huomioivien esimerkkilaskelmieni (*) mukaan viherlannoitus osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi. Sekä yksi- että kaksivuotinen viherlannoituskasvusto viiden vuoden viljelykierrossa tuottavat parhaimmillaan yli 20 % korkeamman katteen verrattuna ostopanoksiin perustuvaan viljanviljelyyn.

Viherlannoitusvuosina kate on pienempi, koska myytävää satoa ei synny, mutta molemmissa tapauksissa kokonaiskate kate paranee jo ensimmäisenä satokasvivuotena. Laskelmissa ei ole huomioitu säästyviä työkustannuksia, tämä parantaa viherlannoituksen kannattavuutta entisestään.

Satokasvin aluskasvina apila voi parhaimmillaan korvata noin 100 kg väkilannoitetta hehtaaria kohden. Tuki kattaa siemenkustannukset melko tarkasti. Jos väkilannoitteen hinta on 0,68 €/kg, saavutettu lannoitussadon arvo on 68 €/ha.

Viherlannoituksella kohti parempaa riskien hallintaa

Nyt jos koskaan kannattaa kokeilla viherlannoitusta osana maatilan viljelystrategiaa. Tuotantopanoshintojen epävakaus vaikeuttaa maatilojen johtamista ja suunnittelua erityisesti talouden näkökulmasta. Maailmantalouden epävarmuus tulee jatkossakin heiluttamaan panoshintoja, joten tilojen on järkevää pohtia omavaraisuutta tukevia vaihtoehtoisia panoksia osana riskienhallintaa.

Myös ilmastonmuutos lisää painetta muutokseen. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä satoriski kasvaa merkittävästi. Tuotantopanokset sitovat pääomaa kasvukauden ajaksi, eikä viljelijä voi kylvöhetkellä tietää, millainen sato pellolta lopulta korjataan. Jos sato epäonnistuu tai jää tavoitetta pienemmäksi, panoksiin sitoutunut pääoma ei palaudu täysimääräisesti ja osa panoksista valuu hukkaan.

Onnistuneella viherlannoitusnurmella voidaan pienentää sääriskiäkin, sillä se parantaa pellon multavuutta ja mururakennetta. Hyvärakenteinen multava pelto sitoo ja luovuttaa vettä tehokkaammin kuin vähämultainen. Pellon parempi vesitalous tehostaa ravinteiden kiertoa ja antaa viljelykasveille parhaat edellytykset hyödyntää tarjolla olevat ravinteet. Parempirakenteisella pellolla muokkaustarve yleensä vähenee ja se säästää traktorityötä ja vähentää polttoaineen kulutusta.

Epävarmuuksista huolimatta on lohdullista, että hankalampiinkin haasteisiin voi vaikuttaa omilla viljelyratkaisuillaan. Viherlannoitus on hyvä ja helposti toteutettava toimenpide.

*Laskelmassa käytettyjä oletuksia: viljan satotaso 4500 kg/ha, viljan hinta 180 eur/t, ostolannoitteen käyttömäärä (NPK) 100 kg typpeä/ha, ostolannoitteen hinta 680 eur/t, viherlannoituskasvuston siemenkustannus 135 eur/ha, viherlannoituksen typpilannoitusvaikutus 50 kg/ha (satokasvivuosi 1), 20 kg/ha (satokasvivuosi 2 monivuotisella viherlannoituskasvustolla), tukijärjestelmä mahdollistaa eri tukitasoja viherlannoituskasvuston kasvilajivalintojen mukaisesti