Järki lanta

Järkevää lannan ravinteiden kierrättämistä

Hankkeessa rakennettiin järkeviä kuvioita lannan ravinteiden kierrättämiseksi Saaristomeren valuma-alueella.  Tavoitteena oli tiivistää lantaa tuottavien kotieläintilojen ja ravinteita tarvitsevien kasvinviljelytilojen yhteistyötä. Oikeita ja toimivia ratkaisuja haettiin kaivamalla esiin hyviä käytännön esimerkkejä.

Marraskuussa 2012 käynnistetty kierrätysmaatalouteen perustuva Järki Lanta -hanke oli osa Järki-hankeperhettä. Kierrätysmaatalouden idean mukaisesti ravinteet on järkevää pitää ruuan tuotannossa, eikä niitä kannata päästää valumaan pelloilta vesistöihin ja edelleen Itämereen. Lannan ravinteita kannattaa käyttää kasvien tarpeeseen mahdollisimman tehokkaasti, myös kasvinviljelytiloilla.

Lannan käytössä on paljon haasteita ja ongelmia ratkottavaksi. Osa ongelmista on luonteeltaan teknisiä ja logistisia, liittyen mm. lannan kuljettamiseen, säilyttämiseen sekä levittämiseen. Osa ongelmista on taloudellisia, kun eri työvaiheista aiheutuu aina kuluja. Osa ongelmista on jopa sosiaalisia, naapuruussuhteisiin liittyviä, lanta kun pellolle levitettynä usein myös haiskahtaa, ja kylillä pöristävät lannanlevityskoneet ovat suuria… Juuri näihin solmukohtiin on tarkoitus hakea toimivia ratkaisuja, samalla kun eri sidosryhmille välitetään tietoa lannan järkevästä käytöstä.

Järki Lanta –hankkeen toteutti BSAG ja sitä rahoitettiin Ympäristöministeriön Ravinnekierrätys -ohjelmasta vuosina 2012-2014. Hankkeen virallinen pitkä nimi on ”Yhteistyömalleja lannan ravinteiden kierrättämiseksi Saaristomeren valuma-alueella”. Hankkeessa kartoitettiin ja kuvattiin toimivia ravinnekierrätyksen yhteistyömalleja neljän eri tyyppisen kotieläintilan ja näiltä lantaa vastaanottavien kasvinviljelytilojen välillä. Hankkeessa etsittiin ja raportoitiin myös yhteistyön pullonkauloja ja etsittiin niihin ratkaisuehdotuksia.

 

Löydät Järki lanta-tulosraportin täältä. 

Lataa Lanta kiertoon -esite hankkeen yhteistyömalleista lannan järkevään kierrätykseen.

 

Hankkeen toimenpiteet

Hanke edisti tilojen välisen lantayhteistyön toteutumista monilla erilaisilla toimilla.

Keskeisiä toimia olivat viestintä eri medioiden välityksellä sekä viestit päätöksentekijöille.

 

Yhteistyön toteutuminen

Tilojen välisen lantayhteistyön toteutumista tarkasteltiin hankkeessa neljästä eri näkökulmasta:

1. Biologinen, eli lannan lannoitusvaikutus ja kasvien ravinteiden tarve

2. Teknologinen, eli käytettävät lannan kuljetus- ja levitysmenetelmät sekä lannalevityksen aikatekijät

3. Taloudellinen, eli lannan ravinteiden arvo suhteutettuna lannan käytöstä aiheutuviin kustannuksiin

4. Sosiaalinen, eli tilojen välisen yhteistyön toteutumisen mahdollistajat, sekä naapurustojen suhtautuminen lannan käyttöön lannoitteena

Yhteistyön toteutumista tarkasteltiin näiden neljän tekijän suhteen sekä lantaa luovuttavan että lantaa vastaanottavan tilan näkökulmasta.

 

Johtopäätökset

Järki Lanta -hanke päättyi marraskuun 2014 lopussa. JÄRKI -hanke jatkoi työtä ja vei hankkeen tuloksia ja viestejä eteenpäin niin päättäjille kuin viljelijöille.

 

Järki Lanta –hankkeen viisi teesiä:

1. Lannan arvostus on nousussa

• Lanta nähdään nykyisin arvokkaana ravinnelähteenä, enää ei puhuta jätteestä.
• Uusi vahvistuva näkökulma on, että lanta nähdään myös arvokkaana maanparannusaineena.
• Lannan suosion kasvu edellyttää levitysteknologioiden kehittämistä. Esimerkiksi maan tiivistymistä halutaan välttää.

2. Ajankäyttöön tarvitaan tehokkuutta ja uusia työkaluja

• Kuljetuskustannusten ja lannan ravinnearvon optimointi ei yksin riitä, myös aikatekijä on huomioitava.
• Levitysajan tehokkaaseen käyttöön ratkaisuna ovat siirtokalustot, etälantavarastot, aumavarastoinnin salliminen ja lantajakeiden väkevöittäminen.
• Kevään lietteenlevityskautta on jatkettava erityisesti viljavaltaisilla alueilla myös oraslevityksiin, jolloin maan tiivistymisriski pienenee.

3. Vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuudet ovat kasvussa

• Yksi menetelmä ei sovi kaikille, teknologiavaihtoehtoja tarvitaan.
• Koneyhteistyö ja urakointi monipuolistavat tilojen käytettävissä olevia lannankäsittely- ja levitysteknologioita.
• Tukijärjestelmät voivat madaltaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kysynnän kasvaessa luoda lisää tarjontaa.

4. Vanhat nyrkkisäännöt ovat syrjäytymässä

• Lantojen ja erityisesti lantaa jakeistamalla saatujen tuotteiden ravinnesisällöt vaihtelevat.
• Analyysitulosten merkitys kasvaa, jotta käyttö todellisten ravinnesisältöjen mukaan onnistuu.
• Jakeistamisen avulla saadaan lannoitus tarkemmin kohdennettua kasvien tarpeen mukaan.

5.  Yhteistyössä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia

• Hyötyjä saavutetaan koneyhteistyön, urakoinnin, tilojen välisen rehukaupan sekä lanta- ja viljelykiertoyhteistyön avulla.
• Keskeistä pitkälle vietyjen yhteistyöratkaisujen onnistumisessa on sen hyväksyminen, että toinenkin osapuoli voittaa.
• Pitkä yhteistyö antaa mahdollisuuden tuotantokohtaiseen eriytymiseen ja keskittymisen oman tuotantosuunnan kehittämiseen.

 

 

 

 

LAHJOITA