Rahtilaivojen käymäläjätevesistä tehdään nyt biokaasua


Uutiset / 8.12.2021

Rahtialuksilla syntyvät käymäläjätevedet saa purkaa laillisesti Itämereen, vaikka ne pahentavat sen rehevöitymistä. Baltic Sea Action Group kokoaa toimijat uuteen Ship/t Waste Action -yhteistyöhön, jossa alusten käymäläjätevedet puretaan satamaan ja niistä tuotetaan biokaasua.

Yhteistyöllä vauhditetaan kiertotalouden mukaista toimintamallia, jossa alusten käymäläjätevesistä tuotetaan biokaasua raskaan liikenteen polttoaineeksi. Ship/t Waste Action -yhteistyössä kehitetään jätehuollon arvoketjua eri toimijoiden kesken, ensimmäisenä HaminaKotkan satamassa.

Tavoitteemme puhtaammasta Itämerestä on mahdollista saavuttaa alus, satama ja Itämeren maa kerrallaan. Kaikki maihin puretut jätevedet vähentävät meren ravinnekuormitusta. Onnistumiseen tarvitsemme laajaa yhteistyötä,” kertoo BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen.

Kymen Vesi puhdistaa rahtialusten HaminaKotkan satamaan purkamat käymäläjätevedet. Prosessissa syntyvä jätevesiliete jalostetaan Gasumin biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi – biokaasuksi. Lisäksi Kymen Vesi ottaa näytteitä laivoilta tulevista jätevesistä, ja tätä kautta saadaan tutkimustietoa mm. ravinnepitoisuuksista.

Kiertotalousyhteistyöhön osallistuu suomalaisista varustamoista mm. Meriaura ja RABN, ulkomaisista mm. Essberger & Stolt Tankers, Utkilen ja Maersk. Laivameklareista mukana ovat mm. C&C Port Agency, Dahlberg’s Agency ja GAC Finland. Kiertotalousyhteistyön jätevesikuljetuksista vastaa Autoyhtymä Vuorinen.

”HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama, jossa käy vuosittain keskimäärin 2 500 rahtialusta. Haluamme kannustaa laivoja jättämään jätevedet maihin. Käymäläjätevesien vastaanotto ja käsittely on meillä kiertotalouden mukaista,” kertoo HaminaKotka Satama Oy:n kehityspäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen.

Vapaaehtoiset toimet käyttöön

Jätevedet ja ruokajäte sisältävät mm. ravinteita, bakteereja, rasvoja, kemikaaleja ja mikromuoveja. Mereen päätyessään jätevedet ja ruokajäte pahentavat Itämeren pahimpia ongelmia: rehevöitymistä ja happikatoa.

Itämerellä liikennöi joka hetki noin 2000 laivaa, joista 95 % on rahtialuksia. Näillä aluksilla seilaa arvioilta 25 000 merenkulkijaa. Rahtialuksilla syntyvät talous- ja käymäläjätevedet ja hienonnetut ruokajätteet saa laillisesti purkaa Itämereen.

”Meillä Meriauralla ajatellaan, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Haluamme olla pioneereja kaikkien aluspäästöjen ehkäisyssä, ja toivomme muiltakin varustamoilta vapaaehtoisia ja vastuullisia toimia, jotta jätevedet päätyvät Itämeren sijasta hyötykäyttöön,” kertoo Meriauran ympäristöasiantuntija Mia Hytti.

Matkustaja-alukset, kuten Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat, ovat jättäneet vapaaehtoisesti jätevedet satamiin jo vuosia. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästökielto matkustaja-aluksien käsittelemättömille käymäläjätevesille tuli voimaan vuonna 2021. Rahtialuksia koskevaa vastaavaa kieltoa ei vielä ole.

Kaikki päästöt mereen ovat turhia. Siksi laivaperäiset jätteet on syytä saada laivoista satamiin ja edelleen hyötykäyttöön. Nyt alkavat vapaaehtoiset toimet näyttävät suuntaa vastuullisille toimijoille niin maalla kuin merellä.

 

Lisätietoja:

Elisa Mikkolainen, projektijohtaja, BSAG, 040 660 1829, elisa.mikkolainen@bsag.fi
Emmi-Maria Ukko, laitospäällikkö, Kymen Vesi Oy, 040 751 9482, emmi-maria.ukko@kymenevesi.fi
Rauni Karjala, Senior Manager, Gasum Oy, 040 059 9561, rauni.karjala@gasum.com
Suvi-Tuuli Lappalainen, kehityspäällikkö, HaminaKotka Satama Oy, 020 790 8834, suvi-tuuli.lappalainen@haminakotka.fi
Mia Hytti, ympäristöasiantuntija, Meriaura Oy, 040 649 5003, mia.hytti@meriaura.fi

Kuvia ja materiaaleja Ship Waste Actioniin liittyen: www.bsag.fi/fi/medialle/

 

 

 

 

BSAG:n vetämä vastuullisen meriliikenteen hanke ”Harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuullinen käsittely Itämerellä” on kaksivuotinen ja saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta 2014–2020.

LUE LISÄÄ UUTISIA

Lahjoita