Baltic slurry acidification -projekti

Baltic Slurry Acidification

Baltic Slurry Acidification -hanke pyrkii vähentämään eläinlannan typpihävikkiä edistämällä lannan happokäsittelytekniikoiden käyttöönottoa koko Itämeren alueella. Hanke keskittyy tekniikoihin, jotka ovat käytössä karjasuojissa, varastointivaiheessa ja peltolevityksessä.

Baltic Slurry Acidification -hanke tuottaa lisätietoa lannan happokäsittelyn käytöstä ja sen eduista koko Itämeren aluella. Hanke keskittyy happokäsittelytekniikoihin (Slurry Acidification Technology, SAT), jotka ovat käytössä karjasuojissa, varastointivaiheessa ja peltolevityksessä. Lannan happokäsittelytekniikoita on laajalti testattu ja hyödynnetty Tanskassa.

Happokäsittelyssä lannan pH pyritään rikkihapon avulla laskemaan tavanomaisesta 7 pH:sta välille pH 5,5 – 6,4. Tällöin ammoniakin haihtuminen vähenee SAT-tekniikasta riippuen 30 – 70%. Ympäristöhyöty syntyy siitä, ettei ammoniakkia pääse haihtumaan ilmaan, josta se sadannan kautta päätyisi rehevöittämään sisävesistöjä ja Itämerta. Viljelijälle happokäsittelyn etu syntyy lietteen lannoitearvon paranemisesta ja sen myötä paremmasta sadosta. Lannan käytön houkuttelevuuden parantaminen lisää sen lannoitekäyttöä ja siten orgaanisen aineksen palauttamista takaisin maahan. Ammoniakki, paitsi huonontaa ilmanlaatua karjasuojissa ja maatiloilla, myös edistää voimakkaasti sekundääristen partikkelien muodostumista. Nämä pienet sekundäärihiukkaset ovat vakava riski hengitysilman laadulle ja ihmisten terveydelle, minkä takia ne ovat ammoniakin, typen oksidien, rikkidioksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden lisäksi vähennettävien päästöjen listalla EU:n uudessa päästökattodirektiivissä ilmansaasteista johtuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Hanke jakautuu viiteen työpakettiin hallinnon lisäksi. Työpaketti 2:ssa kartoitetaan ja analysoidaan happokäsittelyn teknistä toteuttamista mm. eri lannankäsittelysysteemien osana, lannan puskurointikyvyn merkitystä, korroosiota ja turvallisuuskysymyksiä. Kolmospaketti keskittyy hankkeen aikana tehtävien peltolevitys- ja varastointiteknologiainvestointien valmisteluun. Investoinneista saatava tieto käytetään työpaketti 5:ssa, joka analysoi happokäsittelyn ympäristövaikutuksia ja taloudellisuutta. Nelospaketin puitteissa tehdään kaikissa osallistujamaissa peltokokeita, jossa vertaillaan happokäsitellyn ja käsittelemättömän lietteen lannoitusarvoa. Kuutospaketissa tehtiin ensiksi kartoitus SAT-tekniikoihin liittyvästä sääntelystä ja markkinapotentiaalista eri maissa, ja projektin edetessä saatujen tulosten perusteella tehdään muutossuosituksia nykyiseen lainsäädäntöön.

Hankkeeseen kuuluu partnereita kaikista Itämeren ympärysvaltioista. Hanketta vetää ruotsalainen RISE – Research Institutes of Sweden. Baltic Slurry Acidification aloitti toimintansa maaliskuussa 2016 ja jatkaa helmikuun loppuun 2019. Hanke on EU:n Itämeren alueen strategian Biotalouden politiikka-alueen Lippulaivahanke.

Lisä Baltic Slurry Acidification -projektista hankeen verkosivuilla: http://balticslurry.eu/

LAHJOITA