BSAG:n vaaliviestit: huoltovarmuutta ja Itämeren tilaa voidaan parantaa samoilla ratkaisuilla

Ensi kevään eduskuntavaalit käydään tilanteessa, jossa päällekkäiset kriisit pistävät monien suomalaisten tulevaisuususkon koetukselle. Syytä toivoon on kuitenkin, sillä useilta aloilta nousee ratkaisuja, joilla voidaan viedä Suomea kokonaiskestävään ja -turvalliseen suuntaan.

”Baltic Sea Action Groupissa ajattelemme, että parhaat ratkaisut ovat monihyötyisiä ja perustuvat ongelmien keskinäisriippuvuuksien ymmärtämiseen. Vaikka teoilla on kiire ja valintoja tarvitaan, osaoptimointiin meillä ei enää ole varaa,” kommentoi toimitusjohtaja Pieta Jarva.

BSAG ehdottaa politiikan agendalle kolme toisiaan vahvistavaa kokonaisuutta:

• Ekologisesti arvokkaimpien merialueiden suojelun vauhdittamista
• Uudistavan viljelyn määrätietoista ja laajamittaista edistämistä
• Metsätalouden vesistövaikutusten pienentämistä

Uudistavalla viljelyllä ruoantuotannon riskejä haltuun

Suomalaisen peltomaan monin paikoin heikentynyt kunto lisää ruoantuotannon riskejä, varsinkin geopoliittisesti epävarmassa ajassa.Suomen maatalouden huoltovarma, tuottava ja ekologisesti kestävä tulevaisuus rakennetaan hyvän maan kasvukunnon, toimivan vesitalouden ja monimuotoisen luonnon varaan. Uudistava viljely tarjoaa käytännön keinot rakentaa kokonaiskestävä alkutuotanto. Vaaliviesteissään BSAG ehdottaa ohjauskeinoja näiden edistämiseksi.

Keskittymällä maan kasvukunnon hoitamiseen, sidotaan samalla hiiltä maaperään ja hillitään ilmastonmuutosta, Itämeri-päästöjä ja luontokatoa. Hyväkuntoinen pelto kestää paremmin äärisäitä ja tuottaa varmemman sadon sekä vähentää riippuvuutta ostopanoksista, kuten tuontilannoitteista ja kasvinsuojeluaineista. Uudistava viljely onkin tapa vahvistaa huoltovarmuutta kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, systeemisiä riskejä vähentämällä.

Turhat metsäojitukset tuottavat ilmastoriskejä ja vesistöpäästöjä

Metsäsektori on Suomessa merkittävä työllistäjä, mutta alan kestävyyshaasteet muodostavat myös taloudellisen riskin. Laajat metsäojitukset, tarpeettomat purojen perkaukset ja suositusten vastaiset rantametsähakkuut heikentävät vesistöjen tilaa. Seurauksena sisävedet tummuvat ja kala- ja vesilintukannat taantuvat.

Uudet ja vanhat ojitukset sekä maanmuokkaus aiheuttavat myös kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään – sekä suoraan maaperästä että vesistöjen kautta. Ojitukset lisäävät kuivuutta ja tulvia uhaten metsien kykyä sopeutua sään ääri-ilmiöihin.

Metsätalouden mahduttaminen ekologisiin reunaehtoihin on alan jatkuvuuden ja uudistumisen näkökulmasta mahdollisuus. Kustannustehokkaita keinoja on jo olemassa. Metsätalouden vesiensuojelussa on Suomessa perinteisesti keskitytty jälkikäteen estämään ravinteiden kulkua vesistöihin erilaisten vesiensuojelurakenteiden avulla. Monet nykyisin käytetyt vesiensuojelumenetelmät ovat kuitenkin osoittautuneet tehottomiksi. Huomio on siirrettävä metsämaahan – sinne missä kuormitus syntyy.

Monimuotoinen meriluonto parantaa meren häiriönsietokykyä

Itämeren luonnonrikkaiden alueiden suojelu edistää meren kykyä sietää ja palautua häiriöistä, mikä on yhä tärkeämpää ympäristö- ja ilmastouhkien riepottelemassa maailmassa. Arvokkaan vedenalaisluonnon suojelu on osa monitasoista ratkaisujen ketjua, jonka avulla Itämeri voidaan pelastaa.

Suomi on sitoutunut EU:n ja YK:n tavoitteeseen suojella 30 prosenttia merialueistaan vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Itämerestä on suojeltu noin 12 prosenttia. Suojelu on kohdistettava alueille, jossa se on lajiston monimuotoisuuden näkökulmasta tehokasta ja perusteltua.

Itämeren vedenalainen monimuotoisuus keskittyy etenkin mataliin rantavesiin, jotka Suomessa ovat usein yksityisessä omistuksessa. Yksityisen suojelun lisääminen on oleellista, jotta Itämeren arvoalueita saadaan tuotua suojelun piiriin. Suojelun tulisi olla paitsi luontoarvojen säilyttämisen kannalta tehokasta, myös maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvaa.